Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Yhteiskristillinen kurssi varusti vapaaehtoisia vankilatyöhön

 

Vankilatyön koulutukseen osallistui joukko kristittyjä ympäri Suomea. Kuva valtakunnallisestä koulutusosiosta Turusta. Kuva: Janne Lahti

Vapaaehtoisille suunnattu opetuskokonaisuus tarjosi tietoa esimerkiksi vankilan vierailusäännöistä.

Kristillinen vankila- ja kriminaalityön yhteistyöverkosto Prison Fellowship Finland ry järjesti ensimmäistä kertaa vankilatyön kurssin eri kirkkokuntiin ja herätysliikkeisiin kuuluville vankilaläheteille. Kolmiosainen kurssi pidettiin viikonloppuseminaareina ja kesti kaksi vuotta. Todistuksen saaminen edellytti viikonloppuseminaarien ohella harjoittelu- ja työkokemusta.

Yksi kurssin suorittaneista ja todistuksen saaneista on erityisopettaja Katri Väänänen. Hän on tehnyt vankilatyötä vapaaehtoisesti Helsingin Lähetysseurakunnan kautta jo kuusi vuotta.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

– Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista ihmisistä ja heidän auttamisestaan. Kurssille hakeuduin saadakseni lisää valmiuksia ja tietoa vankilatyöstä, Väänänen kertoo.

– Haluan tukea vankeja uuden elämän aloittamisessa ja koen, että parhaiten se onnistuu, kun vanki tulee uskoon. Armo kuuluu kaikille. Tämä oli lähtökohtana aloittaessani aikoinani vankilatyön.

Rinnalla kulkijoita

Väänäsen mielestä on tärkeää, että vanki kohdataan yksilönä ja ihmisenä. Hän muistuttaa, että vankilatyöntekijä ei ole ammatti-ihminen vaan ennemmin rinnalla kulkija, joka on lähetetty seurakunnasta ensisijaisesti evankelioimaan ja tukemaan vankeja.

– Haluan jatkaa vankilatyötä entiseen tapaan Sörnäisten ja Vantaan vankiloissa. Olen ollut niissä mukana jumalanpalveluksissa ja yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Toivon myös, että saan kohdata vankeja kahden kesken, sillä siihen koulutus antoi minulle selkeästi valmiuksia ja rohkeutta.

Väänänen toteaa, ettei kurssi sido mihinkään. Hän suosittelee kurssia kaikille, mutta erityisesti sellaisille, joille vankilatyö ei ole ennestään tuttua.

SUSANNA VALJAKKA