Outi Lantto: ”Suomalainen pakolaiskeskustelu on täysin absurdia”

 

Lapset leikkivät iltapäivän auringon paisteessa Ntezirayon peruskoulun pihalle rakennetussa leikkipuistossa. Kirkonulkomaanapu on rakennuttanut koululle mm. käymälöitä. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu/Juha Haapala

Suomalaisten tulisi ottaa oppia afrikkalaisesta solidaarisuudesta, sanoo Ugandassa pakolaisasutuskeskuksessa vieraillut pastori Outi Lantto.

Pastori Outi Lantto oli torstaina Radio Dein Sillanrakentajat kirkossa –ohjelmassa Anssi Almgrenin ja Mikko Kurenlahden vieraana keskustelemassa ugandalaiseen Rwanwanjan pakolaisasutuskeskukseen suuntautuneesta opintomatkastaan. Matkalla Lantto sai kuulla monia koskettavia elämäntarinoita nuorilta pakolaisilta, jotka olivat paenneet silmitöntä väkivaltaa naapurimaasta, Kongon Demokraattisesta tasavallasta. Matkan jälkeen hän kertoo kokeneensa sekä kiitollisuuden että syyllisyyden tunteita.

– Onko meillä oikeus voida näin hyvin, kun toiset voivat hyvin huonosti, Lantto pohtii.

Suomalainen pakolaiskeskustelu on tuntunut Lantosta täysin absurdilta hänen Ugandan-matkansa jälkeen.

– Olemme järjettömän rikas maa. Meillä on valtavasti resursseja ja paljon jaettavaa, mutta kuitenkin todella vähän pakolaisia. Kun köyhä maa, Uganda, pitää rajansa auki ja ottaa vastaan puoli miljoonaa pakolaista, niin on naurettavaa, että me valitamme pienestä määrästä. Toki tilanne on tullut meille nopeasti ja pitää vielä opetella ja rakentaa järjestelmää, mutta ei ole mitään syytä valittaa ja olla kauhuissamme siitä, että meille tulee pakolaisia.

Uganda pitää rajat auki

Kongon Demokraattisesta tasavallasta ja Etelä-Sudanista tulevilla, sisällissotaa pakenevilla pakolaisilla on käytännössä vapaa pääsy Ugandaan. Kirkon Ulkomaanavun mukaan Rwamwanjaan on jo vuosien ajan saapunut 500 pakolaista joka viikko, ja tänä syksynä määrä on noussut 800:an. Kaikkiaan Ugandassa on 600 000 pakolaista, mikä on 15 kertaa enemmän kuin Suomeen ennustetaan tulevan turvapaikanhakijoita tänä vuonna.

Ugandaan tulevat pakolaiset saavat viljelysmaata ja kansalaisoikeudet välittömästi. Ensimmäisen suojan ja talotarpeet antaa YK:n pakolaisjärjestö, UNHCR ja ruokahuollosta huolehtii toinen YK:n alainen järjestö, Maailman Ruokaohjelma, WFP.

Outi Lanton mukaan afrikkalainen vieraanvaraisuus perustuu ajatukseen vastavuoroisuudesta eli siitä, että kuka tahansa voi joutua joskus lähtemään ja jättämään kotinsa.

– Suomalaisina voimme oppia valtavasti afrikkalaisesta solidaarisuudesta niitä kohtaan, jotka ovat itseä vielä epätoivoisemmassa tilanteessa.

Lanton saama vaikutelma on, että Ugandassa tulijoiden ihmisarvoa kunnioitetaan. He saavat myös työluvan heti, kun sattuvat löytämään töitä. Työttömyysprosentti on Ugandassa kuitenkin peräti 80. Suurin osa tulijoista on nuoria.

Lantto iloitsee siitä, että Kirkon Ulkomaanapu on hiljattain perustanut ammattikoulun Rwanwanjan pakolaisasutusalueelle. Tavoitteena on, että nuoret löytäisivät koulutuksen lopussa harjoittelun kautta työtä tai työllistyisivät yrittäjinä. Myös pakolaisten parissa työskentelevät kansainväliset järjestöt pyrkivät mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään heidän työpanostaan.

Toimettomuus ja tulevaisuuden toivon hiipuminen ovat pahoja ongelmia

Pakolaisten ongelmat ovat osittain samoja Suomessa ja Ugandassa, vaikka olosuhteet maissa ovatkin erilaiset. Toimettomuus, jota pakolaiset kokevat pakolaisasutuksessa, sekä tulevaisuuden toivon hiipuminen, ovat Lanton mielestä suurimmat ongelmat molemmissa maissa. Näille asioille pitäisi nopeasti pystyä tekemään jotakin, koska tekemisen puute on paitsi hirveää inhimillisen potentiaalin tuhlausta myös turvallisuusriski, Lantto painottaa.

Toimettomat perheestään eroon joutuneet tai sen menettäneet nuoret ovat ääriaineksille helppoja rekrytointikohteita. Lapsille pystytään järjestämään koulunkäynti ja erityisryhmille apua, mutta fyysisesti terveet nuoret ovat usein väliinputoajia, kun heillä ei ole varaa opiskella eikä juurikaan mahdollisuutta tehdä työtä, Lantto huokaa.

Suomessa turvapaikanhakijat saavat työluvan aikaisintaan oltuaan maassa kolme kuukautta. Docventuresista tuttu kaksikko Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff ovat perustaneet Startup Refugees –hankkeen, joka auttaa turvapaikanhakijoita pääsemään työn kautta sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Hanke tukee turvapaikanhakijoista itsestään nousevaa yrittäjyyttä ja kutsuu yrityskummeja mukaan sponsoroimaan tätä toimintaa omilla starttirahoillaan.

Vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tullaan tukemaan nuorten koulutusta ja toimeentuloa. Rwanwanjan pakolaisasutus tulee olemaan yksi keräyksen esimerkkikohteista.

Sillanrakentajat kirkossa -ohjelma Radio Deissä torstaisin kello 16. Jaksot julkaistaan myös Radio Dein ohjelma-arkistossa.