Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

 

Avainmedian arabityöstä vastaava johtaja Aaron Ibrahim kertoo, että kristityksi kääntyneistä muslimeista saadaan tietoa paitsi sosiaalisen median ja sähköpostien välityksellä, myös suoraan kohdemaassa työskenteleviltä lähetystyöntekijöiltä.

Arabien käsitys kristityistä perustuu usein Hollywood-elokuviin. Uskolle aidosti omistautuneen kristityn elämä tekee vaikutuksen.

Aaron Ibrahim johtaa Avainmedian arabityötä sekä Al-Hayat -kanavan työtä. Avainmedia on helluntailiikkeen lähetysjärjestö, joka on erikoistunut medialähetystyöhön.

Seurakuntalaisen päätoimittaja Sari Savela kysyy Viikon seurakuntalainen -podcastissaan, mitä muslimien parissa tehtävälle työlle kuuluu tänään.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

”Hyvää kuuluu”, Ibrahim vastaa.

”Lähetystyössä saisi kuitenkin aina kuulua parempaa, koska niin kauan on työtä kuin kaikkia ihmisiä ei ole voitettu Kristukselle. Ja muslimimaailmassa syntyvyys on suurta. Uskoon tulleita ei ole verrattaen samaa määrää”, Ibrahim selittää.

Esimerkiksi Egyptissä syntyy Ibrahimin mukaan joka kahdeksas kuukausi miljoona uutta kansalaista. Silloin kun hän aloitti lähetystyön tekemisen 35-vuotta sitten, Egyptissä asui vajaa 60 miljoonaa ihmistä. Nykyään maassa on 110 miljoonaa asukasta.

”Kuitenkin ihmisiä on tullut uskoon tuhansittain työmme kautta. Uskallan väittää, että Al Hayat -kanavan 25 vuoden olemassaolon aikana monta sataa tuhatta on tullut uskoon. Mutta sekään ei riitä.”

Tarvittaisiin tehokkaampaa toimintaa: lisää lähetystyöntekijöitä ja useampia lähetysorganisaatioita.

Suuret ryhmät kerralla kasteelle

Kristittyjen prosentuaalinen määrä kasvaa tällä hetkellä eniten Iranissa. Ibrahimin mukaan siellä on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava seurakunta, vaikka kristilliset seurakunnat toimivat siellä vainojen takia maan alla. Toinen maa, jossa kristittyjen määrä kasvaa voimakkaasti on Algeria. Myös Egyptissä ja muualla pohjois-Afrikassa sekä pohjois-Irakissa ihmisiä kääntyy kristityiksi. Jopa suljetuissa maissa kuten Somaliassa ja Saudi-Arabiassa ihmisiä tulee uskoon.

Tietoa kääntyneistä saadaan paitsi sosiaalisen median ja sähköpostien välityksellä, myös suoraan kohdemaassa työskenteleviltä lähetystyöntekijöiltä.

”Jotkut lähetystyöntekijät tulevat noin kerran vuodessa ison ryhmän kanssa maan ulkopuolelle tuomaan ihmisiä kasteelle. Joskus järjestetään suuret kastejuhlat, joissa on 200-300 kastettavaa kerralla”, Ibrahim kertoo.

Onko lähetystyöntekijänä turvallista käydä esimerkiksi Iranissa, jossa kristityt ovat vainojen kohteena?

”Ei se ole turvallista. Ainakaan lähetystyöntekijöille ja entisille muslimeille, jotka ovat kääntyneet kristityiksi. Mutta tapoja löytyy.”

Elä kristittynä niin kuin opetat

Entä miten kristityn olisi lähestyttävä muslimia jos haluaa kertoa tälle uskostaan?

”Ensimmäinen asia on henkilökohtainen todistus Kristuksen vaikutuksesta omassa elämässä”, Ibrahim sanoo.

”Ihmiset tykkäävät kuulla tarinoita ja kertomuksia. Jos minä kerron, mitä minulle on tapahtunut, se on todistus. Tämä on ensisijaisen tärkeää.”

Monet eivät ole valmiita maksamaan sitä hintaa.

”Toinen asia on se, että jos väität olevasi kristitty, elä sen mukaan. Älä elä toista elämää kuin mitä opetat”, Ibrahim sanoo.

”He katsovat ja miettivät, miksi tuolla kaverilla, jonka pitäisi olla vääräuskoinen, on erittäin hieno ja rehellinen, Jumalan tahdon mukainen elämä. Ja minulla, jonka pitäisi omistaa se paras uskonto koko maailmassa, ei sitä ole.”

”Se herättää sellaisen positiivisen kateuden, jonka seurauksena muslimi voi alkaa esittämään kysymyksiä. Ja jos meiltä kristityiltä kysytään kysymyksiä niin meidän olisi oltava valmiita kertomaan armosta, joka meillä on.”

Pelko estää kääntymisen

Muslimin kääntyminen kristityksi ei ole usein helppoa ja vastassa on monia esteitä.

”Ensimmäinen ja suurin este on pelko”, Ibrahim sanoo.

”He pelkäävät, koska islamin uskosta luopuminen antaa muslimille luvan tappaa kääntyneen. Monet eivät ole valmiita maksamaan sitä hintaa. He eivät luota siihen, ettei hiuskarvakaan tipu päästä ennen kuin Jumala taivaallinen Isä antaa siihen luvan. Heidän pitäisi uskoa siihen.”

Toinen asia on se, että muslimit elävät yhteisöllisesti ja perhekeskeisesti ja uskoon tuleminen tarkoittaa joutumista ulos yhteisöstä.

”Se koskettaa sosiaalista elämää, perhettä, ystäviä, työtä – kaikkea. Jotkut eivät ole valmiita luopumaan niistä”, Ibrahim kertoo.

Ibrahim itse on kotoisin Israelista, Jerusalemin lähellä olevasta Abu Ghosh -kylästä. Hän syntyi muslimiperheeseen eli Israelin arabiksi. Kristityksi hän kääntyi Suomessa tutustuttuaan ensin tulevaan vaimoonsa Sariin, joka oli Israelissa töissä kibbutsilla. Suhde lapsuuden perheeseen joutui koetukselle kääntymisen jälkeen.

”Alussa oli vaikeaa. Perheeni on Israelin arabeja – he ovat eläneet erilaisessa kulttuurissa ja ympäristössä. Meillä oli erimielisyyksiä alussa, mutta siinä ei mennyt kovin montaa vuotta ennen kuin itse soitin, että olen tulossa käymään. Otin lapsiani mukaani, menin sinne ja he ottivat meidät todella hyvin vastaan”, Ibrahim kertoo.

Kun perhe sai myöhemmin tietää, että Ibrahimista on tullut lähetystyöntekijä, erimielisyydet palasivat ja ”taas rakennettiin rauhaa”. Lisää hankaluuksia seurasi Ibrahimin perustettua Al Hayat -kanavan.

”Mutta Jumala käänsi tämän voitoksi. Äitini näki yhden niistä ohjelmista, joissa olin juontajana ja hän soitti vaimolleni ja sanoi:’Sano Aaronille, että hän saa tulla kotiin.’ Tässä näkyy Raamatun kohta: etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja kaikki annetaan teille”.

Liberaali kuva kristinuskosta

Ennen uskoon tulemistaan Ibrahimin kuva kristinuskosta perustui enimmäkseen viihdeteollisuuden antamaan kuvaan.

”Tunsin väärää kristinuskoa. Käsitykseni mukaan kristinusko oli sellaista, että siinä sallitaan mitä tahansa: sen mukaan saa juoda, ryypätä ja harrastaa mitä tahansa suhteita – tämän tyyppistä Hollywood-kristillisyyttä. Mutta Sarin elämää seuraten sain huomata, että tässä on nyt jotain aivan uutta minulle”, Ibrahim kertoo.

”Voin todistaa vaimostani Sarista, että hän on aivan niin kuin liikkuva, kävelevä evankeliumi. Hän oli silloinkin todella hyvä kristitty: rukoili, luki Raamattua ja eli sen mukaan mitä Raamattu opetti. Se kiusasi minua jollakin tavalla. Väitin olevani muslimi, mutta en harrastanut ollenkaan uskontoani.”

”Muslimit ja arabit ajattelevat, että kristinusko on juuri sitä, mitä Hollywood-elokuvissa näkyy: risti kaulassa tehdään kaikenlaista.”

”Ja samaa on valitettavasti myös täällä Euroopassa ja Suomessakin: joku väittää olevansa kristitty, mutta todellisuudessa hän on kolme kertaa elämänsä aikana mukana seurakunnan elämässä: kun hänet pienenä kastetaan, sitten kun hän menee naimisiin ja kolmannella kerralla kun hän on laatikossa. Silloinkaan ei tiedä, minne hän on menossa. Tällainen on kristitty.”

”Mutta todellisuudessa tämä ei ole kristillisyyttä”, Ibrahim summaa.