Israelin Raamattutyöstä laajasti tunnettu Olavi Syväntö on kuollut

 

Olavi Syväntö kuvattuna kotiportillaan pienessä Omerin kaupungissa, joka sijaitsee suuremman Beerseban kaupungin vieressä. Pentti Heinilä on kirjoittanut suomalaisten raamattukuriirien seikkailuja rautaesiripun takana Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa kuvaavan kirjan ”Erittäin salainen” (Uusi tie 2002), jossa Syväntöjen Omerin talollakin on roolinsa.
Kuva: Irma-Liisa Korkatti

89-vuotias Syväntö kuoli kotonaan Beersebassa 1.7. Hänet muistetaan vanhempiensa Israelissa aloittaman Raamattujen painatus- ja jakelutyön yhtenä jatkajana sekä helposti lähestyttävänä ja maailman tapahtumia tarkoin seuranneena persoonana.

Olavi Syväntö oli sairastellut jo jonkin aikaa, joten kuolemaa osattiin odottaa, kertoo Syvännön veljenpoika Joel Syväntö. Kristittynä hän kokee kuolinuutisen äärellä musertavan surun sijaan kiitollisuutta: Olavi Syväntö on perillä siellä, missä ei enää tarvitse juosta pommisuojaan tai seurata Israelin kannalta yhtä tukalammiksi käyviä maailmanpoliittisia tilanteita.

– Paavali kehottaa pysymään uskossa lujana ja vahvana loppuun asti, jotta saa elämän kruunun. Isoisäni Kaarlo Syväntökin sanoi aina Jeesusta lainaten: ”asioikaa, kunnes minä tulen”. Hän ajatteli, että ehkä Jeesus tulee piankin, ja samoin ajattelivat isäni ja setäni. Mutta Jumalan aikataulut ovat pikkuisen pitempiä, Joel Syväntö pohtii.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Olavi Syväntö vieraili vielä viisi vuotta sitten syksyllä 2019 Lempäälässä vuosittain järjestettävillä perinteisillä Israel-juhlilla, kertoo Lempäälän helluntaiseurakunnan Israel-kassaa hoitava Mika Korkatti. Tuolloin julkaistiin Jukka Mäkisen kirjoittama ja Lempäälän helluntaiseurakunnan kustantama Olavi Syvännön ja hänen veljensä Kalervo Syvännön elämäkertateos Tienraivaajan pojat. Israel-kassa perustettiin vuonna 1959 tukemaan Olavi Syvännön vanhempien aloittamaa Raamattujen painatus- ja jakelutyötä. Olavi Syväntö esitteli innokkaasti tätä merkittäväksi kasvanutta toimintaa Israelissa vielä marraskuussa 2019, jolloin Lempäälästä tehtiin sinne ryhmämatka.

 

Kaarlo Syväntö lähti vahvaa Jumalan kutsua kokien Israeliin kesällä 1947. Itsenäistä Israelin valtiota ei tuolloin vielä ollut. Se perustettiin keväällä 1948, mistä seurasi reilun vuoden mittainen itsenäisyyssota. Sodan päätyttyä Syvännön kuusihenkinen perhe asettui Israeliin syksyllä 1949 ilman kannatusta ja tarkkaa tietoa siitä, mikä heidän tehtävänsä maassa olisi.

Seuraavana vuonna Kaarlo Syväntö sai rahalahjoituksen iäkkäältä naiselta Lontoosta. Rahoilla tuli hankkia Raamattuja köyhille siirtolaisille Israelissa. Koska Syväntö ei saanut Raamattuja hankituksi raamattuseuran kautta, hän aloitti niiden painatus- ja levitystyön itse.

Raamattutyö alkoi saada yksityisten ihmisten tukea eri piireistä. Periaatteiltaan ja käytännöiltään se on säilynyt pitkälti samanlaisena läpi vuosikymmenten: Raamattuja painatetaan ja toimitetaan maksuttomasti niitä tarvitseville Roomalaiskirjeen hengessä: ”juutalaisille ensin, sitten myös kreikkalaisille”.

– Alkuperäisestä näystä on pidetty kiinni, eikä työn ole annettu rönsyillä, Mika Korkatti sanoo.

Raamattutyön ensisijainen kohde ovat yhä juutalaiset, joista monille Uusi testamentti on vieras. Israeliin hiljattain muuttaneet juutalaiset ovat työn keskeistä kohderyhmää, sillä he ovat erityisen avoimia hengellisille asioille. Esimerkiksi Ukrainasta on siirtynyt sodan alettua Israeliin paljon juutalaisia.

Raamattutyö on laajentunut kansainväliseksi myös Kaarlo ja Maire Syvännön tytär Mirja Ronningin ja tämän puoliso Halvor Ronningin Israeliin perustaman Raamattukodin toiminnan ansioista. Raamattukodissa raamatunkääntäjät opiskelevat paitsi Raamatun hepreaa myös alueen luontoon ja maantieteeseen liittyviä asioita.

Vuosikymmenten varrella Raamattuja, Uusia testamentteja ja eri evankeliumeja on toimitettu yli 30 kielellä eri puolille maailmaa miljoonia kappaleita. Syvännön Raamattutyön kautta on tuettu siis Israelin ulkopuolellakin jaettujen raamatunkäännösten laatimista, painamista ja jakelua.

 

Kuvassa etualalla jo kaljuuntunut, mutta kiinteästi kameraan katsova herra vaaleassa kauluspaidassa. Hänen takanaan vieretysten vanhempi, tummatukkainen rouva fuksianpunaisessa neuleessa, vaaleatukkainen keski-ikäinen rouva mustavakoisessa topissa sekä vihreään tunikaan sonnustautunut tummatukkainen keski-ikäinen rouva. Kaikki hymyilevät keittiössä otetussa kuvassa.
Olavi Syväntö juhli 89-vuotissyntymäpäiviään viime toukokuussa. Kuvassa Syvännön seurassa ovat vasemmalta lukien hänen sisarensa Rauha-Lilja Ben-Kiki, oma tytär Anneli Westlund sekä kuvan ottaneen sisaren Mirja Ronningin tytär Liel Hacohen.

 

Olavi Syväntö huolehti uskollisesti Beerseban Raamattukaupasta.

– Sen perustaminen ja hoitaminen vuosikymmenten ajan oli hänen Jumalalta saamansa tienraivaustehtävä. Kaupassa kävi ortodoksijuutalaisiakin kysymässä hepreankielistä Uutta testamenttia, jota he lukivat salaa, Joel Syväntö kertoo.

Olavi Syväntö toimi isänsä tavoin myös koko Raamattutyön keulakuvana ja edustajana. Hän kiersi siksi paljon Suomessakin. Suhteiden rakentumista tuki se, että Syväntö oli luonteeltaan lämmin, lempeä ja sopeutuvainen. Joel Syvännön mukaan hänen setänsä otti asiat, ihmiset ja tilanteet vastaan sellaisinaan. Hän tuli sekä Suomessa että Israelissa toimeen hyvin monenlaisten ihmisten kanssa.

– Olavin periaatteena oli, ettei kanneta kaunaa tai ryhdytä kostamaan.

Sekä Joel Syväntö että Mika Korkatti muistavat Olavi Syvännön myös tiiviisti maailman tapahtumia seuraavana ihmisenä.

– Hän oli hyvin yhteiskuntatietoinen ja luki paljon. Erityisesti Israel-asiaa hän piti opetuksissaan esillä sekä hengellisestä että poliittisesta näkökulmasta. Keskusteluissa mentiin usein hengellisyyden kautta kohti politiikkaa, Joel Syväntö kertoo.

­– Olavi pystyi yhdistämään näkemäänsä laajasti Jumalan sanaan. On kuultu satoja raamattutunteja ja luettu kirjoituksia, joissa hän tarkastelee maailmanajan kehitystä suhteessa Raamattuun, Mika Korkatti sanoo.

Hän arvosti Syvännön otteessa sitä, ettei tämä pyrkinyt herättämään pelkoja ja ahdistusta.

– Olavi turvasi kutsujaansa, usko oli realistista, positiivista ja luottamuksen sävyttämää. Keskeinen viesti oli kehotus olla valmiina. Ei tarvitse tuijottaa päivämääriä tai sitä, milloin kaikki loppuu ja mitä tapahtuu, vaan säilyttää elävä suhde Jeesukseen Kristukseen. Silloin kaikki muu järjestyy.

 

Syvännöillä on ollut aina se periaate, että työtä tehdään niin kauan kuin voimia on, sillä kutsu on elinikäinen.

 

Olavi Syväntö oli Korkatin mukaan isällinen hahmo ja helposti lähestyttävä persoona, jota oli helppo kunnioittaa ja arvostaa.

– Hänen puheensa ja tekemisensä olivat linjassa.

Korkatti oli itse mukana syksyn 2019 matkalla Israeliin. Vierailulla paikalliseen seurakuntaan hän pani merkille, että Syväntö nautti sielläkin suurta ja näkyvää arvostusta.

– Hän oli hyvin luonnollinen persoona, joka ei laskelmoinut mitään suhteessaan toisiin ihmisiin.

Näiden piirteiden ansiosta Syväntö teki isänsä tavoin sujuvaa yhteistyötä eri liikkeiden ja kirkkokuntien kanssa, ja saattoi niitä myös yhteen Raamattutyön puitteissa. Osaltaan tätä kuvaa se, että Raamattutyön merkittäviin tukijoihin on lukeutunut muun muassa helluntailaisen Avainmedia-lähetysjärjestön ja Lempäälän helluntaiseurakunnan Israel-kassan lisäksi Kauniaisissa toimiva Suomen Raamattuopisto, joka edustaa viidesläistä luterilaista herätyskristillisyyttä. Raamattuopiston Raamattutyön tukemiseen liittyvän toiminnan hallinto yhdistettiin hiljattain Lempäälän Israel-kassaan, jolloin avustustyölle saatiin yksi tehokas ja selkeä kanava.

 

Olavi Syväntö eli viimeiset vuotensa leskenä. Hän ehti olla naimisissa inkeriläissukuisen vaimonsa Esterin kanssa yli puoli vuosisataa.
Kuva: Joel Syvännön albumi

 

Olavi Syvännön lisäksi Kaarlo ja Maire Syvännön kolme muutakin lasta jatkoivat aikanaan vanhempiensa työtä kukin omalla tavallaan. Olavi Syvännön kuolema muistuttaa, että työ on siirtynyt jälleen uudelle sukupolvelle.

– Syvännöillä on ollut aina se periaate, että työtä tehdään niin kauan kuin voimia on, sillä kutsu on elinikäinen. Siksi polku työn siirtymiseksi seuraavalle sukupolvelle on ollut pitkä ja polveileva, Mika Korkatti kuvaa.

Raamattutyöhön liittyvät käytännön tehtävät ovat kymmenen viime vuoden aikana siirtyneet hiljalleen Kalervo Syvännön tytärelle Nirit Gershille ja tämän puoliso Aviel Gershille Tiberiakseen. He huolehtivat työn hallinnosta ja tilaavat sekä lähettävät Raamattuja. Myös Olavi Syvännön poika Jonatan Syväntö hoitaa Raamattutyön tehtäviä muiden töidensä ohella.

– Työ jatkuu isoisä Kaarlon näkyyn perustuen Suomessa Lempäälän Israel-kassan kautta. Israelin päässä työtä varten on perustettu Light of Scriptures -yhdistys, jotta toiminta vastaisi valtion virallisia vaatimuksia, Joel Syväntö kertoo.

Mika Korkatti ajattelee, että sukupolvien ketjun näkeminen on samanaikaisesti sekä haikeaa että herättää toisaalta kiitollisuutta.

– Nämä asiat eivät ole yhdestä ihmisestä kiinni. Evankeliumia on julistettu ketjuna sukupolvelta toiselle yli kahden tuhannen vuoden ajan Herran armon varassa. Siirrymme kukin vuorollamme keulapaikkaa kohti.

 

Israelissa tavanomaiseen tapaan Olavi Syväntö siunataan haudan lepoon vain muutama päivä hänen kuolemansa jälkeen perjantaina 5.7. Syväntö lasketaan hautaan ei-juutalaisille tarkoitetulla hautausmaalla.Muistotilaisuus järjestetään Nachlat Yesua -seurakunnassa.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024