Kun suomalainen menee pankkiin tai autokorjaamolle, hän odottaa tehokkuutta, suoruutta ja selvää aikataulua. Kansanlähetyksen ulkomaantyönjohtaja Markus Alajoki on kuitenkin nähnyt työssään ja elämässään maailmalla, ettei tämä pohjoismainen malli päde kaikkialla. Maailmalla asiat eivät hoidu asiat edellä, vaan ihmiset edellä.
Markus Alajoki keskusteli viimeisimmässä Johtajan sydämeltä Extra -podcastissa juontaja Mika Järvisen kanssa työskentelystä ja elämisestä eri kulttuureissa. Podcastissa tutustutaan Kansanlähetyksen johtoryhmän jäsenten ajatuksiin ja kokemuksiin, heille tärkeisiin harrastuksiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Tässä jaksossa analysoitiin sitä, miten luottamus, tunteet ja ihmissuhteet muokkaavat arkea eri puolilla maailmaa.
Kutsumus on vienyt Markus Alajoen OM-laivalta Länsi-Afrikan rannikolle, Englantiin, Kreikkaan ja Keski-Aasiaan. Matkan varrella hän on oppinut sujahtamaan kulttuurista toiseen. Samalla hän on huomannut, miten syvästi kulttuuri muokkaa tapaamme rakentaa luottamusta.
Suoraa puhetta ja kiertoteitä
Kansainvälisissä yhteisöissä Alajoki on kohdannut kirjon erilaisia viestintätyylejä. Saksalaisten ja hollantilaisten kanssa asiat ovat yksinkertaisia: mennään suoraan asiaan ilman kiertelyä. Lämpimämmistä kulttuureista tulevalle tämä voi näyttäytyä jopa töykeytenä, mutta Alajoelle suomalaisena se on tuntunut luontevalta.
Vuodet Aasiassa ja Etelä-Euroopassa kuitenkin muuttivat miestä.
– Siinä täytyy osata ottaa huomioon, että me ei keskustella pelkästään sanoilla, vaan myös ilmeillä ja elekielellä ja kaikilla näillä. Ne on äärimmäisen tärkeitä.
Järvisen kysyessä, tuntuiko suoraan asiaan meneminen helpommalta lähestymistavalta, Alajoki vastasi, että niin voisi kuvitella.
– Mutta sitten kun täytyy risteillä näiden eri kulttuurien välillä jatkuvasti, niin siinä pyrkii omaksumaan myös niitä kulttuureja ja tapoja, missä ei mennä välttämättä niin suoraan asiaan. Jossain vaiheessa huomasi, että ei osannutkaan ehkä puhua suoraan jonkun hollantilaisen tai saksalaisen tai sitten suomalaisen kanssa.
Alajoki naurahtaa, että muutamia kertoja hänelle on tästä huomautettu.
– On sanottu, että kaveri kiertelee vähän siellä sun täällä, eikä suoraan mene asiaan. Mikä on varmasti sen hedelmää, että on ollut erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä.
Kreikassa mikään ei ole vain tekninen suoritus
Kreikassa Alajoki törmäsi siihen, miten ratkaisevaa henkilökohtainen suhde on arjen asioiden hoidossa. Se ilmeni esimerkiksi siinä, miten asiat hoituvat, kun yrittää vaikkapa avata pankkitiliä. Hän totesi Järviselle, että siinä on eroa kuin yöllä ja päivällä.
– Jos meillä ei ole keskinäistä luottamusta, jos en mä tunne sua, mistä sä tulet, niin mikä arvo mun sanoilla on? Se, että mitä paremmin mä tunnen sinut sitä enemmän sinun sanasi painoarvo nousee ja se vaikuttaa. Mutta jos sinä oot tuntematon ihminen mulle, niin mikä vaikutus sun sanoilla olisi, vaikka ne olisi täysin oikeita?
Entä kuinka monessa asiassa Suomessa voidaan puhua todella suoraan? Järvinen arvioi esimerkiksi, että luottamus on keskeistä keskustellessa syvällisesti uskon asioista. Alajoki laajensi, kuinka luottamuksen merkitys näkyy monissa asioissa.
– Jos me katsotaan vaikka niitä ihmisiä, jotka on julkisissa rooleissa ja esiintyy. Jos siinä ei ole luottamusta, niin kyllä se näkyy siinä, mitä he sanovat.
– Vaikka halutaisimme, että asiat keskustellaan, niin luottamussuhde on se, mikä vaikuttaa meihin ihmisiin. Miten asiat, miten bisnekset, miten hengelliset asiat, miten opetukset, miten ystävyyssuhteet. Työpaikalla, missä tahansa, että kyllä luottamus on äärimmäisen tärkeä meille ihmisille.
Haluatko oikeasti autosi takaisin?
Järvistä kiinnosti, tuliko vastaan tilanteita, joissa istuttiin teekupposen äärellä luomassa luottamusta. Alajoki kertoi esimerkin eräästä tapauksesta, joka liittyi heidän autonsa rikkoutumiseen. Kun perheen auto seisoi korjaamolla viikkotolkulla, kreikkalainen ystävä kysyi Alajoelta olennaisen kysymyksen: ”Oletko kertonut heille, että haluat oikeasti auton takaisin? Oletko ilmaissut sen oikein kunnolla?”
– Vastasin, että ei tietenkään. Minä olen suomalainen, eihän me nyt sillä tavalla keskustella. Mutta voi kestää äärimmäisen kauan, jos sinä olet vain joku ulkomaalainen, jolla ei ole mitään kontakteja tai suhdetta sinne. Ne tehdään sitten joskus kun on aikaa.
Järvisen udellessa, oppiko Alajoki tuomaan tunteet esille, vai täytyikö hänen näytellä tunnetta, Alajoki vastasi, että tässä kyseisessä tapauksessa tunteet piti näyttää.
– Vaikka suomalaiselle maltin menettäminen esimerkiksi työpaikalla on sama kuin menettäisi kasvonsa, eikä sitä pidetä hyväksyttävänä.
– Mutta siinä kulttuurissa se on ihan normaalia, että kiihdytään ja sitten lauhdutaan. Nopeasti kiihdytään nollasta sataan ja sitten takaisin nollaan. Se on ihan normaalia. Se täytyy jollain tavalla oppia siinä, että tunteet saa näkyä. Se on oikeastaan hyvä, että tunteet näkyy. Silloin me tiedetään, että meillä on jonkinnäköinen suhde tässä näin.
Yksi asia päivässä riittää
Suomalainen on tottunut täyttämään kahdeksan tunnin työpäivänsä tehokkailla suorituksilla. Alajoki sai Kreikassa kuitenkin arvokkaan neuvon: kun täytyy hoitaa asioita, niin kannattaa ottaa hoidettavaksi yksi asia kerrallaan.
– Oman mielenrauhan kannalta on parempi ottaa se yksi asia ja toivoa, että se saadaan hoidettua. Asioiden hoitaminen voi viedä äärimmäisen kauan. Ja se vaatii usein sen teekupillisen ääressä istumista – ehkä vielä seuraavanakin päivänä.
Toimittanut Anne Lepikko
Haastattelun litteroinnissa ja luonnostelussa on käytetty apuna tekoälyä. Markus Alajoki ja Mika Järvinen ovat tarkistaneet tekstin.
