Kun Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Joanna ja Petteri Rantamäki palasivat Suomeen ensimmäiseltä työkaudeltaan Japanista, vastassa oli muutakin kuin kotoisa kevätsää. Matka nousevan auringon maan sydämeen oli vaatinut paitsi aikaa, myös satoja käsin kirjoitettuja merkkejä.
Neljässä vuodessa Joanna ja Petteri Rantamäki ovat omaksuneet pikkuhiljaa uuden työkielen. Takana on kaksi vuotta japanin kielenopiskelua ja kaksi vuotta käytännön työtä Osakan pohjoispuolella, Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon Kita-Osakan seurakunnassa.
Suuressa mukana -podcastissa Rantamäet pysähtyvät kolmen valokuvan äärelle jakson juontajan, Mika Järvisen kanssa. He keskustelevat siitä, mitä lähetystyöntekijän arki yhdessä maailman suurimmista metropoleista on. Lähetystyöstä kertovan Suuressa mukana -podcastin jakson voi kuunnella veloituksetta KL Median sivuilla.
Haasteena pystysuora maailma
Ensimmäisessä kuvassa Petteri ja Joanna seisovat kädessään hienot kirjepaperit. Kyseessä oli kielikoulun ensimmäinen suuri haaste: oppia kirjoittamaan Japanin perinteisellä tavalla, ylhäältä alaspäin ja oikealta vasemmalle.
– Se on aivan oma taitonsa. Raamattu on usein kirjoitettu pystysuunnassa. Sen lukeminen vaatii totuttelua, kun kaikessa muussa kieli menee vaakasuoraan, Petteri Rantamäki selittää.
Japanin kieli on Rantamäkien kokemuksen mukaan muistipeliä. On hallittava foneettiset hirakanat ja katakanat, mutta niiden takana odottaa tuhansien kanji-merkkien meri.
Arjen viestinnässä lähetystyöntekijät saavat apua omalta puhelimeltaan. Se valitsee oikean merkin ihmisen puolesta. Rantamäet ovat huomanneet, että käsin kirjoittaminen on katoava ja vaikea taito, jota kaikki japanilaisetkaan eivät hallitse täydellisesti.
– Huomasin työn alkaessa, että käsi kramppasi, kun kirjoitin kiitoskortteja tanssiryhmäläisille. Kielikoulussa kirjoitettiin tuntikausia, mutta työelämässä kaikki menee sähköpostilla tai viesteillä, Joanna Rantamäki naurahtaa.
Teologista sanastoa ja pieniä viilauksia
Kielenopiskelu muuttui astetta vaativammaksi, kun perinteinen lukemiseen ja kirjoittamiseen keskittyvä kielikoulu vaihtui hengelliseen sanastoon. Puolen vuoden tehojakso opetti, miten uskosta puhutaan japaniksi.
Joannalle japanin kieli on tullut tutuksi myös musiikin ja tanssin kautta.
– Tein omia hengellisiä kappaleita japaniksi, ja kielenopettaja auttoi viilaamaan tekstejä. Ne ovat pieniä viilauksia, mutta tärkeitä, jotta japanilainen todella ymmärtää viestin, hän selittää.
Kansainvälisestä kuplasta natiivien keskelle
Siirtymä kielikoulusta työelämään oli muutakin kuin kieliopin vaihtumista käytäntöön. Kielikoulussa ympärillä oli ihmisiä Singaporesta, Nepalista ja muualta Aasiasta. Yhteinen kieli oli ”rikkinäinen japani”.
– Kun koulu loppui, olimmekin yhtäkkiä vain natiivien ympäröimänä. Kieli muuttui kerralla erilaiseksi, pariskunta muistelee.
Alkuaikoina Kita-Osakan seurakunnan Mizuno-pappi toimi meille kielellisesti apuna monessa kohdassa.
-Hän englantia osaavana ymmärsi, mitkä japaninkieliset sanat olivat meille vaikeita, ja osasi tarpeen tulleen hidastaa puhettaan, tai selittää asian yksinkertaisemmin japaniksi.
Yliopisto-opiskelijoiden kanssa keskustellessaan Rantamäet ovat huomanneet joskus helpommaksi käyttää haastavia termejä englanniksi.
– He saattavat tuntea vaikean sanan kirjallisesti tai kuulleessaan, vaikka eivät osaisi itse lausua sitä, Joanna pohtii kielen erikoisuuksia.
Paluu kotimaanjaksolle ensimmäiseltä työkaudelta
Työvuosien aikana Rantamäet ovat sunnuntaisin työskennelleet Kita-Osakan luterilaisessa seurakunnassa. Muina päivinä he ovat Nishinomiyan kodistaan käsin matkustaneet tekemään nuorten tapahtumia, leirejä, konserttimatkoja sekä tanssituntien pitoa eri seurakuntiin.
Nyt kotimaanjaksolle saavuttuaan lähetystyöntekijöillä on edessä uudenlainen totuttelu. Rantamäet kertovat podcastissa ensimmäisistä havainnoistaan Suomessa, kuten hintatason noususta.
– 18 euron buffetlounas japanilaisessa ravintolassa hätkähdytti, kun on tottunut Japanin hintatasoon. Tällä hetkellä jeni on heikko suhteessa euroon, ja siksi ulkona syöminen on Japanissa edullista.
Kotimaanjakson aikana Rantamäet tapaavat lähettäjiään seurakuntien ja piirijärjestöjen tapahtumissa, kertovat työstään ja kiittävät tuesta. Suunnitelmissa on työalueelle paluu myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Toim. Anne Lepikko
Tämä teksti on tuotettu yhteistyössä tekoälyn kanssa: Äänite on litteroitu Live Transcripe -applikaation avulla. Tekstin perusluonnos on tehty Googlen kielimallia käyttäen.
Joanna ja Petteri Rantamäki sekä Mika Järvinen ovat tarkistaneet tekstin ja antaneet omat lisäselvityksensä sisältöön.
