Vapaaehtoiset moninkertaistavat toiminnan volyymin

 
Jaakko Rusama ja Jarno Tepora

Vapaaehtoistoiminta perustuu luottamukseen ja vastuun antamiseen. Medialähetys Sanansaattajien hallituksen puheenjohtaja ja Jarno Tepora (oik.) muistutti, että seurakuntalaisissa on valtavasti tietotaitoa, joka odottaa päästä käyttöön. Vapaaehtoistoiminnan neuvottelupäivää isännöi kirkon lähetysteologi Jaakko Rusama. Kuva: Mervi Viuhko.

Kirkon lähetystyön keskus järjesti neljännen kerran kirkon lähetysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan neuvottelupäivän teemalla Kirkon lähetysjärjestöt ja vapaaehtoiset.

Lauantaina 11.3. Luther-kirkolla Helsingissä pidetyn päivän kutsujana ja isäntänä toimi kirkon lähetysteologi, dosentti Jaakko Rusama. Hän alusti aiheesta Ketkä muodostavat seurakunnan.

Yhdessä kyseltiin: Mistä nousee kirkon ja seurakunnan uudistus? Toisaalta miksi kristinuskoa ei voi, ei tarvitse eikä saa uudistaa? Voisiko puolet kirkon rakenteista räjäyttää ja keskittyä lähiyhteisön tavoittavaan työhön?

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Seurakunta varustaa toimimaan

Jaakko Rusaman mukaan Englannin anglikaanisen kirkon ja metodistikirkon yhteinen ohjelma Fresh Expressions voi tarjota Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ideoita uusien ja tuoreiden ilmaisujen toteuttamiseen sekä siihen, kuinka seurakuntaelämä voi ottaa entistä vakavammin ja nopeasti huomioon muuttuvat olot.

Fresh Expressions on Englannissa kirkolle myös tapa toimia muuttuvassa kulttuurissa niiden ihmisten parissa, jotka eivät vielä ole minkään seurakunnan jäseniä. Periaatteita ovat kuunteleminen, palvelu, Kristus-keskeinen missio ja opetuslapseuttaminen. Näiden avulla evankeliumi on keskuksessa ja kirkon tuntomerkit selkeästi esillä.

Fresh Expressions -menetelmä koostuu neljästä periaatteesta. Ensinnäkin seurakunta on luonteeltaan missionaalinen eli se elää lähetystehtävästä ja pyrkii tavoittamaan uskosta vieraantuneita tai kokonaan uskonnollisen elämän ulkopuolella olevia. Lisäksi seurakunta on kontekstuaalinen eli ottaa huomioon evankeliumin sanoman muuttuvassa kulttuurissa muttei mukaudu muuttuvan kulttuurin mukaan.

Seurakunta on myös jatkuvasti kouluttava yhteisö eli seurakunta ei vain palvele ihmisiä ja kutsu omiin tilaisuuksiinsa vaan varustaa toimimaan. Neljänneksi seurakunta on aidosti kirkollinen eli se kuuntelee enemmän Pyhää Henkeä kuin strategioita. Tämä on perusta Kristus-keskeiselle missiolle, evankelioimiselle ja opetuslapseuttamiselle.

Lähettiläät todistavat uskosta

Jaakko Rusama kertoi myös Lontoon hiippakunnan vuonna 2013 aloittamasta pääkaupungin visiosta (Capital Vision 2020). Näky on kiteytetty kolmeen pääteemaan: luottamus, myötäeläminen ja luovuus. Pääteemat on jaettu kymmeneen käytännölliseen ja mitattavaan toimintaohjeeseen, joita hiippakunnan kaikki seurakunnat toteuttavat kykyjensä mukaan itsenäisesti ja hiippakunnan tuella.

Projektin avulla on löydetty ja tuettu satoja ihmisiä, jotka toimivat lähettiläinä eli todistavat kristillisestä uskostaan omilla työpaikoillaan tai elinympäristöissään. Ei kehitetä jotain uutta työmuotoa, vaan tuetaan vahvasti sitä, mikä on jo olemassa. Suomessa kirkon lähetystyön keskus valmistelee parhaillaan tämän visioprojektin suomennettua versiota.

New Yorkiin virkistymään hengellisesti!

Luther-kirkon teologi Soili Haverinen ja pastori Martti Haverinen jakoivat neuvottelupäivässä kokemuksiaan New Yorkista, missä he olivat ottamassa oppia suurkaupungin seurakuntien rakentamisesta.

Peräti 26 prosenttia newyorkilaisista osallistuu uskonnolliseen toimintaan viikoittain. Haveriset toivat yllättävän näkökulman miljoonakaupunkiin: lähteä New Yorkiin virkistymään hengellisesti. He toivat vahvasti esille, kuinka suuri siunaus siihen kätkeytyy, että kristillisessä työssä ei pidetä mustasukkaisesti kiinni siitä, mitä on löydetty, vaan laitetaan yhteiseen jakoon.

Toiminnanjohtaja Olli Valtonen kertoi HelsinkiMission työnäystä. Hänen mukaansa järjestöjen kolme tärkeintä omaisuutta ovat jäsenrekisteri, hallitus ja brändi. Hän korosti, kuinka organisaation tulee olla rasvattu, jolloin vapaaehtoiset saadaan otettua mukaan mielekkäisiin tehtäviin.

Puolet lähtisi mukaan, jos joku pyytäsi

Suomen kansalaistoiminnan yleiskuva on rohkaiseva. Olli Valtosen mukaan suomalaisista useampi kuin joka kolmas osallistuu vapaaehtoistoimintaa ja kaksi kolmesta lahjoittaa rahaa. 68 prosenttia ilmoittaa aikovansa tulevaisuudessa osallistua vapaaehtoistyöhön. Lisäksi läheisiään auttaa vielä useampi.

Valtonen nosti esiin, kuinka jo ihmisen aivojen rakenteeseen on sisäänrakennettu halu auttaa. Tutkitusti puolet ei-osallistuvista lähtisi mukaan, jos joku vain pyytäsi. Valtonen rohkaisi kehittämään ja koko ajan rasvaamaan vapaaehtoisorganisaatiota, sillä vapaaehtoiset moninkertaistavat toiminnan volyymin.

Luota ja anna vastuuta!

Päivän aikana kuultiin kolmen vapaaehtoistyössä aktiivisesti toimivan puheenvuorot. Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) hallituksen puheenjohtaja, professori Jarno Tepora toimii lähetysjärjestön lisäksi luottamushenkilönä Vantaan seurakuntayhtymässä ja vetää lähetyspiiriä.

Tepora on huolissaan siitä, kuinka ohutta lähetystietoisuus on nykyään monissa seurakunnissa. Kristillisen järjestön luottamustehtävissä hän piti tärkeänä keskinäistä luottamusta ja avoimuutta. Vapaaehtoisiin tulee luottaa ja heitä tulee aidosti vastuuttaa eri tehtäviin. Seurakuntalaisissa on valtavasti tietotaitoa, joka odottaa päästä käyttöön.

Sansan Hanna-työn ohjaajana toimiva Satu Hauta-aho kertoi omasta polustaan ja kutsumuksestaan lähteä entistä enemmän Jumalan valtakunnan työhön mukaan. Kutsumus oli voimakas. Se johti irtisanoutumiseen päivätyöstä ja heittäytymiseen täysin Jumalan huolenpidon varaan. Hänelle merkityksellistä on ollut se, että häneen on luotettu ja hän on saanut vastuuta.

Oululainen opiskelija Tilda Pulli kertoi omasta innostuksestaan ja vapaaehtoistoiminnastaan lähetystyön merkeissä Hän on tiimin kanssa koordinoimassa ja kehittämässä Global Action -toimintaa Oulussa.

Mervi Viuhko

 
Sansa artikkeliban.12.2.- MJa