Kirkko: Piispainkokous esittää kirkollista vihkimistä kaikille pareille – yksi piispainkokouksen jäsen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen

Syyrian kristityt kohtaavat epävarman tulevaisuuden

 

Jordaniaan paenneiden syyrialaisten kristittyjen tie kotiin. Rajan ylitys Jaber-Naseedissa avautui lokakuussa.

Syyrian sisällissodan mahdollisesti viimeinen vuosi on koittanut. Kristityt yrittävät jälleenrakentaa maataan epävarmuuden keskellä.

Konflikti alkoi hallituksen vastaisen graffitin synnyttämästä pienestä kipinästä 15.3.2011. Yli puoli miljoonaa on menettänyt henkensä ja yli 11 miljoonaa jättänyt kotinsa. Puolet pakolaisista on lähtenyt maasta, ja harvat ovat palanneet. Naapurimaa Jordaniassa on yli miljoona syyrialaista pakolaista. Vain muutama tuhat on palannut rajan avauduttua lokakuussa 2018.

Myös monet kristityt pakenivat väkivaltaa, etenkin Isiksen tunkeuduttua maahan. Ennen vuotta 2011 Syyrian 22 miljoonaisesta väestöstä 8-10% oli kristittyjä. Vuonna 2017 80% kristityistä oli lähtenyt.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Pastor Abdallah, 47, on yksi jääneistä. Kahden lapsen isä johtaa kirkkoa Aleppossa. Hän ja vaimonsa Aghna olisivat voineet lähteä sodan alettua. He totesivat kuitenkin jäävänsä ja tekevänsä kaiken voitavansa seurakunnan eteen.

“On ollut kovia aikoja”, Abdallah kertoo. “Kapinalliset kidnappasivat kolme seurakuntalaista heidän uskonsa tähden. Yhdessä vaiheessa kirkon ulkopuolella käytiin kovia taisteluita. Miehiä pakotetaan armeijaan. Moni pakeni toiseen maahan tai piileskelee kotonaan masentuneena ilman tarkoitusta ja elämänhalua. Vaimot joutuvat tienaamaan elannon ja kasvattamaan lapset,”

Monet vanhukset ovat menettäneet lapset, jotka olisivat huolehtineet heistä. Damaskoksen maroniittikristittyjen piispan Samir Nassarin mukaan Syyrian kristityt ovat “vanheneva vähemmistö epävarmuuden keskellä”.

 

Eivät nuoret ole kuitenkaan kokonaan hylänneet Syyriaa. Katolinen uutissivusto Zenit lainaa paikallista teiniä: “Rakastan kaupunkiani Aleppoa, etenkin sen kirkkoja. Siellä näkyy, miten pahasti kansamme on taistellut elääkseen hyvää elämää”.

Gabi Korajian, 18, asui ennen sotaa perheineen Aleppossa. He pakenivat Damaskokseen. Kaksi hänen veljistään kuoli armeijassa. “Olin niin nuori, mutta tilanteemme sai minut tuntemaan itseni hyvin vanhaksi”, hän sanoo. “Perheeni kärsi valtavasti enkä voinut auttaa. Veljieni kuoleman jälkeen olemme rukoilleet turvaa. Opiskelen Damaskoksessa ja toivon tulevani yhdeksi maailman parhaista kirurgeista.”

Kapinallisten menettäessä alueitaan herää kysymys kidnapattujen kristittyjen kohtalosta. Heidän joukossaan saattaa olla jesuiitta Dall’Oglio ja Syyrian ortodoksinen arkkipiispa Mar Gregorios Yohanna Ibrahim. Heidät Isis kidnappasi 2013. Open Doorsin edustaja Henriette Katsin mielestä media keskittyy yleensä tunnettuihin seurakuntien johtajiin. Myös monet tavalliset kristityt ovat kadonneet. Toiveena on, että heistä saadaan pian lisää tietoa, kun Isisin viimeinenkin linnake Syyriassa on vallattu. On myös mahdollista, että heidät on kauan sitten siirretty pois alueelta.

Samaan aikaan pastori Abdallah yrittää auttaa Aleppon yhteisöä jälleenrakentamisessa. Hänen suurin ongelmansa on pitkän ajan rahoitus. “Muut järjestöt ovat lopettaneet Syyrian avustukset ja monet kärsivät”. Abdallah on myös kuullut, että pankit ovat lakkauttaneet rahansiirrot. Hän kokee, ettei media juurikaan käsittele kansan vaikeaa tilannetta.

Lähde

Syyria on World Watch List 2019 sijalla 11. Lue lisää.

 
Open Doors tilaa ilmaislehti punainen