Rajoitetaanko vastaanottokeskuksissa uskonnonvapautta?

 

Hämeen piirin Hennalan vastaanottokeskus entisen varuskunnan tiloissa Lahdessa. Keskusta ylläpitää SPR:n Hämeen piiri. KUVA: MIIKKA JAASKELAINEN / LEHTIKUVA

Kansanedustaja Päivi Räsänen ilmaisi huolensa aiheesta vuoden alussa. Nyt keskusten johtajat vastaavat.

Vuoden alussa kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen uskonnonvapauden turvaamisesta vastaanottotoiminnassa. Kysymyksestä selviää, että Räsänen on saanut lukuisia viestejä,  joissa on ihmetelty vastaanottokeskuksissa työskentelevien tai vapaaehtoisten torjuvaa suhtautumista kristillisen sanoman esillä pitämiseen turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Kysymyksessä kansanedustaja viittasi kahteen esimerkkitapaukseen. Ensimmäisessä vastaanottokeskukseen kutsuttiin paikallinen seurakunta pitämään joulutilaisuus, mutta pastorin piti poistaa ohjelmistosta laulut, joissa puhutaan Jeesuksen syntymästä. Toisessa tapauksessa vastaanottokeskuksessa oli estetty halukkaiden turvapaikanhakijoiden osallistuminen seurakunnassa järjestettyyn tilaisuuteen. Tarkempia yksityiskohtia Räsänen ei tuonut julkisuuteen.

Sansa syyskeräys neliöb

”Suomessa perustuslaki turvaa uskonnonvapauden. Uskosta saa puhua, ja sitä saa julkisesti harjoittaa. Uskonnosta saa myös luopua, ja uskonnon vaihtaminen tai ’uskoon tuleminen’ on kaikille sallittua”, Räsänen painotti kysymyksessä.

Tiedotus uskonnonvapaudesta voi jäädä pinnalliseksi

Miten vastaanottokeskuksien johtajat kommentoivat Päivi Räsäsen esittämää huolta? Toteutuuko heidän mukaansa uskonnonvapaus keskuksissa? Tämän selvittämiseksi Uusi Tie otti yhteyttä eri vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin ja sai vastauksia kymmeneltä paikkakunnalta. Joidenkin vastanneiden johtajien alaisuudessa on useampi keskus.

– Luona Oy:n vastaanottokeskukset ovat uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia. Asukkaillamme on oikeus uskonnonvapauteen. Näistä seikoista kerrotaan jo ensimmäisessä asukasinfossa, yhtiön viestintäjohtaja Anna Virrantaus kertoo. Luona ry:n keskuksiin lukeutuvat muun muassa Espoon vastaanottokeskukset sekä osa Helsingin ja Vantaan keskuksista.

Myös muiden keskusten johto vakuuttaa, että turvapaikanhakijat ovat tietoisia uskonnonvapaudesta. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että joissakin vastaanottokeskuksissa aiheeseen pureudutaan paljon syvällisemmin kuin toisissa.

Oulun Heikinharjussa uskonnonvapaus otetaan usein esiin henkilökohtaisissa keskusteluissa, jotta ”asiakas ymmärtää asian”.

– Islaminuskoisten kanssa pitää käydä keskustelua siitä, että vaikka islam olisi valtauskonto keskuksessa, siihen eivät kuulu kaikki. On ihan sama, kuuluuko uskontoon yksi vai viisikymmentä, pelisäännöt ovat kaikille samat, Heikinharjun vastaanottokeskuksen vs. johtaja Jenni Korpikari painottaa.

Uskonnonharjoitus – salassa vai näkyvästi?

Monessa tavoitetussa vastaanottokeskuksessa uskontoa ei saa harjoittaa missä haluaa. Esimerkiksi kokoontumisten pitämien auloissa on kiellettyä, koska keskukset katsotaan uskonnollisesti neutraaleiksi tiloiksi. Osa keskuksista on järjestänyt erikseen ru­kous- tai hiljentymishuoneen, toiset eivät ole tilanpuutteen tai puolueettomuusperusteen vuoksi. Jälkimmäiseen vedottiin muun muassa Lahdessa, jossa vastaanottokeskusta ylläpitää  Suomen Punainen Risti. Enemmistö Suomen vastaanottokeskuksista toimii tämän järjestön alla. Joissakin keskuksissa uskonnonharjoitus on mahdollista vain omassa majoitustilassa, jos huonetoverit sen sallivat. Keuruun vastaanottokeskuksen johtajan Rasul Azizanin mukaan heillä harjoitetaan uskontoa itse ja yksistään.

–  Kuten tiedätte, uskonto ja sen harjoittaminen on henkilökohtainen asia.

Poikkeuksiakin löytyy. Lappeenrannan Joutsenossa muslimit kokoontuvat päivärukoushetkilleen ja kristityt pitävät rukouspiirejä.

– Meillä lähdetään siitä, että uskontoa voi rauhassa harjoittaa. Toki pitää huolehtia siitä, ettei se aiheuta yleistä pahennusta tai häiritse normaalia elämää, Joutsenon johtaja Jari Kähkönen selittää.

Seinäjoella uskonnollisuus ei näy johtaja Henrik Mujusen mielestä millään tavalla. Hän ei edes tiedä, ketkä ovat muslimeja tai kristittyjä.

– Ruokatottumuksista se saattaa paljastua.

”Ei kahvi mene väärään kurkkuun”

Vastaanottokeskusten johtajat suhtautuvat Päivi Räsäsen esiin tuomaan tapaukseen joululaulujen sensuurista eri tavoin. Osa ei halunnut ottaa lainkaan kantaa tapahtuneeseen. Kukaan ei tunnustanut tapauksen liittyvän omaan keskukseensa.

Jyväskylän keskusten johtaja Matti Hautala etsi selitystä puolueettomuuden vaatimuksesta. Keuruun johtajan Rasul Azizanin mielestä sovitun tapaamisen ohjelmaa ei pitäisi sensuroida. Oulun Heikinharjun johtaja Jenni Korpikari ajattelee, että on yleissivistävää informaatiota kertoa, että Jeesus syntyi jouluna.

Turun vastaanottokeskusten aluejohtaja Jaana Sikiön mukaan heillä laulettiin lauluja, joissa mainitaan Jeesus,  koska ne ovat Suomen kulttuuripääomaa.

– Joululaulu on joululaulu, hän toteaa.

Samoin Joutsenon johtaja on sitä mieltä, että kansallisesta perinteestä tulee pitää kiinni. Hänellä ei mene sen takia ”kahvi väärään kurkkuun”.

– Tämä edustaa minun henkilökohtaista mielipidettäni. En tiedä, mitä valvovat viranomaiset asiasta tuumaavat. Mutta tuskinpa kenenkään uskonnonvapautta rajoitetaan, jos tämmöisiä lauluja on.

Lahden Hennalan vastaanottokeskuksella ja Tampereen hätämajoitusyksiköissä jouluna suomalaiset perinteet olivat näkyvillä, muttei kristillisyys.

 

Lue lisää aiheesta Uusi Tie -verkkolehdestä.