Lahjoittaisitko uuden elämän ensimmäiselle suomenkieliselle biblialle?

 

Kansallismuseo etsii kulttuurikummeja, jotka voisivat lahjoittaa konservoinnin tietyille perusnäyttelyssä oleville esineilleen. Esimerkiksi vuoden 1642 biblia kaipaa haurastuneiden lehtiensä ja nahkaselkänsä repeämien korjausta.

Kansallismuseon perusnäyttelyä uudistetaan kolmessa vaiheessa, joista viimeinen Toista maata avautuu vuonna 2021. Se kertoo esihistorian ja itsenäisen Suomen välisestä ajasta Suomen alueella, keskiajalta 1800-luvun loppuun.

Kansallismuseon kokoelmista siirtyy näyttelyyn esineitä, joista muutamien konservointiin etsitään nyt lahjoittajia.

Suomi sydämellä 2019

Yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat halutessaan valita useampiakin kohteita.
Projektipäällikkö Päivi Roivainen Kansallismuseosta kertoo, että kulttuurikummitoiminnan tavoite on aina jonkun tietyn kohteen konservointi ja näytteille asettaminen.

Toista maata -kulttuurikummia kaipaa esimerkiksi Suomen ensimmäisen tunnetun naismaalarin, Margareta Capsian, teos Herran ehtoollinen (1725), jonka laajassa konservoinnissa poistetaan teoksen kellastunut lakkapinta ja päällemaalaukset, paikataan maalauskankaassa oleva reikä ja restaurointimaalataan teoksen vaurioalueet.

Myös Henrik Keyserin vuonna 1642 painama ensimmäinen suomenkielinen raamattu täytyy konservoida ennen esille laittoa. Nahkakantisen biblian selän repeämät ja haurastuneet lehdet on korjattava.
Kansallismuseossa arvostetaan kulttuurikummien panosta esineiden säilymisen varmistamisessa.

– Kulttuurikummi saa myös osallistua kummiesineen valintaan ja konservointityön seuraamiseen.

Esimerkiksi Suomen Monetan tuella on konservoitu yli 1400 rahaa.

Lahjoitus edisti paitsi tutkimusta myös sitä, että konservaattori pystyi keskittymään yhteen kohteeseen pitkäksi aikaa.