Kirjoittanut
Kirkkohallitus hyväksyi 23.4. lähetystyön perussopimusmallin, jolla kirkko pyrkii tiivistämään yhteistyötä lähetysjärjestöjen kanssa. Sopimuksella pyritään muun muassa lisäämään lähetysjärjestöjen yhteistyötä sekä kirkon omistajuutta lähetystyössä.
Kirkko odottaa lähetysjärjestöjen vastausta sopimusehdotukseen kesään mennessä. Seurakuntalaisen haastattelemat lähetysjärjestöjen johtajat kertovat järjestöjen suhtautuvan sopimukseen myönteisesti.
Uudessa perussopimusmallissa kirkko sitoutuu kohtelemaan kaikkia lähetysjärjestöjään ”yhdenvertaisin perustein”. Kukin järjestö puolestaan ”tunnustaa muiden perussopimuksen solmineiden aseman kirkon lähetysjärjestöinä ja sitoutuu yhteistyöhön näiden kanssa”.
Medialähetys Sanansaattajien lähetysjohtaja Juha Auvisen mukaan sopimuksen merkittävin vaikutus on se, että sopimuksen myötä kaikki kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu osallistuvat ensi vuodesta alkaen hiippakuntien kansainvälisen työn hiippakuntasihteerien palkkauskuluihin.
– Vastaavasti järjestöt odottavat tehtäviin valittavilta henkilöiltä työpanosta kunkin järjestön tekemän lähetystyön ja kansainvälisen diakonian esillä pitämisessä oman hiippakuntansa alueella.
– Odotamme, että järjestömme hyvä yhteys ja yhteistyö kokonaiskirkon sekä toisten lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa lujittuu sopimuksen myötä. Odotamme myös, että kirkon missionaarisuus vahvistuu. Kaikkien panosta tarvitaan, sillä kaksi kolmesta ihmisestä maailmassa ei vielä tunne Kristusta, Auvinen huomauttaa.
Myös Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila pitää sopimuksen viitoittamaa suuntaa hyvänä.
– Pipliaseuran edustajat ovat olleet mukana valmistelemassa sopimusmallia. Olisi outoa, jos tämän jälkeen ryhtyisimme ottamaan etäisyyttä tehdystä ratkaisusta. Sopimus ottaa huomioon Pipliaseuran ekumeenisen luonteen. Siksi seuran on helppo allekirjoittaa se, Kotila toteaa.
Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää, kertoo, että Kylväjän hallitus tekee päätöksen perussopimusmallin allekirjoittamisen suhteen toukokuussa.
– Perussopimuksella ei puututa sopijajärjestön yksityisoikeudelliseen asemaan. Tämä näkyy muun muassa siten, että järjestöjen edustajilla ei ole lähetystyötä linjaavassa toimikunnassa äänivaltaa. Käytännössä se tarkoittaa, että yhteistyön ja koordinaation on perustuttava yhteisiin tavoitteisiin ja keskinäiseen luottamukseen. Tällaista harjoitusta tarvitaan, Mäkipää sanoo.
– Millaista kumppanuutta viemme lähetyskentille, ellemme täällä sovi yhteisen pöydän ääreen?
Mäkipää muistuttaa, että kirkko sitoutuu sopimuksessa kohtelemaan järjestöjä yhdenvertaisin perustein.
– Tämä tarkoittaa, että seurakuntayhtymät eivät voi omilla kriteereillä määritellä mitkä järjestöt heidän mielestään ovat kirkon linjoilla ja mitkä eivät. Pidämme tärkeänä seurakuntien omaa päätösvaltaa lähetystyönsä suuntaamisessa kirkossa yhteisesti määriteltyjen kriteerien pohjalta.
Myös Kansanlähetys päättää sopimuksen allekirjoittamisesta kuluvan kuukauden aikana. Lähetysjohtaja Mika Tuovinen uskoo, että sopimus hyväksytään.
– Odotamme, että kirkko eri tasoilla kohtelee sopimuksen mukaisesti kirkon lähetysjärjestöjä tasapuolisesti. Me haluamme puolestamme tukea monipuolisesti seurakuntien toimintaa ja antaa hyvän ja luotettavan kanavan yhteisen lähetystyön toteuttamiseksi, Tuovinen muotoilee.
Kirkon lähetysjärjestöistä Lähetysseura ja Sley eivät halunneet vielä kommentoida sopimusta. Slef ei vastannut Seurakuntalaisen tiedusteluun.
