Ihmisiä ja ilmiöitä: Kirkon nelivuotiskertomus: Nuorten naisten ja miesten uskonnollisuus eriytyy sukupuolen mukaan – naiset uskovat miehiä yleisemmin jälleensyntymiseen

Järjestöjohtajat: Suhteet kirkkoon hyvät, median antama kuva ei vastaa todellisuutta

 

Timo Junkkaalan mukaan kirkossa sekä vastustetaan että arvostetaan herätysliikkeitä.

Viidennen liikkeen järjestöjohtajat toteavat suhteet kirkkoon ja seurakuntiin olevan käytännössä hyvät ja rakentavat. Heidän mielestään median antama kuva ei vastaa todellisuutta. Uusi Tie kysyi neljältä järjestöjohtajalta näiden ajatuksia vuoden vaihteessa.
Järjestöt haluavat keskittyä ristin sanoman julistukseen. Kirkolta ne odottavat Raamattuun perustuvan vakaumuksen kunnioittamista ja myös sen mukaisia toimia.

Uuden Tien kyselyyn vastasivat toiminnanjohtaja Timo Junkkaala Suomen Raamattuopiston Säätiöstä (SRO), medialähetysjohtaja Juha Auvinen Medialähetys Sanansaattajista (Sansa), lähetysjohtaja Pekka Mäkipää Lähetysyhdistys Kylväjästä ja lähetysjohtaja Mika Tuovinen Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksestä (SEKL).

Timo Junkkaala kertoo, että seurakunnat odottavat Raamattuopistolta raamattuopetusta, tukea nuorisotyössä ja teologisessa työskentelyssä.
– Toisin kuin joidenkin kirkollisten lehtien parjausyrityksistä voisi päätellä, yhteys useimpiin paikallisseurakuntiin on ollut hyvä. Sain juuri puhelun eräältä työtoverilta, joka kertoi, että nyt on sovittu luentosarjoista sellaiseen seurakuntaan, johon aiemmin oli ovet kiinni, Junkkaala iloitsee.

Mika Tuovinen Kansanlähetyksestä toteaa, että niissäkin seurakunnissa, joissa päättäjillä on halu vahingoittaa järjestön työtä ja lakkauttaa seurakuntien tukea Kansanlähetykseltä, on paljon työntekijöitä ja vastuunkantajia, jotka toivovat yhteistyötä.
– Kirkon johtoon ja suurimpaan osaan seurakunnista suhteet ovat hyvät. Olemme solmineet läheteillemme useita uusia nimikkosopimuksia, Tuovinen kertoo.

Perheniemi neliöb. 4.-10.11.

 

Tyytyväisiä perussopimukseen

Kirkko ja lähetysjärjestöt solmivat viime vuonna perussopimuksen lähetystyön järjestämisestä kirkossa. Sen mukaan kirkon lähetystyö perustuu Raamattuun ja evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen. Kaikki kirkon lähetysjärjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan kirkon lähetysstrategiaa. Sopimukseen ovat tyytyväisiä myös Sansa, Kansanlähetys ja Kylväjä.

– Nähtäväksi jää, kykeneekö kirkko oikeasti toteuttamaan lupaamansa yhdenvertaisen kohtelun lähetysjärjestöilleen. Kirkossa on pieni äänekäs vähemmistö, joka ei pidä meistä ja on aiheuttanut meille tuntuvia taloudellisia menetyksiä, Pekka Mäkipää Kylväjästä toteaa.

Juha Auvinen kertoo Sansan yhteistyön seurakuntien kanssa kasvaneen viime vuonna.
– Olemme kokeneet, että mediatyötämme, jota teemme 43 kielellä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa arvostetaan ja siihen luotetaan osana kirkon lähetystyötä.

Monissa vastauksissa toivottiin, että kirkossa tunnistettaisiin herätysliikkeiden olevan osa kirkkoa. Kysymykseen, mitä toivotte kirkolta, Juha Auvinen vastasi:
– Mehän olemme kirkko, Kristuksen ruumis maan päällä. Eläkäämme sen mukaan rauhassa ja Herraamme sekä toisiamme palvellen lähellä ja kaukana.

Mika Tuovinen toivoo, että seurakunnat ja tuomiokapitulit antaisivat tiloja ja lupia herätysliikkeiden säännöllisille jumalanpalveluksille.

 

Katse syksyn seurakuntavaaleihin

Mihin suuntaan ennustatte asioiden kehittyvän kirkossa? Entä järjestöissä?
Timo Junkkaalan mukaan nähtävissä on kaksi vastakkaista trendiä: sekä herätysliikkeiden julkista mustaamista ja vastustamista että arvostusta ja yhteistyöhakuisuutta.

– Toivoa sopii, että kirkon jäsenkato ja muut ongelmat herättävät hakemaan entistä enemmän yhteistyötä herätysliikkeiden kanssa. Tästä on merkkejä olemassakin. Esimerkiksi piispa Seppo Häkkisen uudessa paimenkirjeessä on paljon hyviä viestejä, Junkkaala toteaa.

– Kaikki on mahdollista, Pekka Mäkipää sanoo arvoituksellisesti.
Hän muistuttaa, että ensi syksyn seurakuntavaalit ovat tärkeät. Mäkipää toivoo, että seurakuntiin valitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät lähetystyön merkityksen kirkon elossapysymiselle. Myös Junkkaala tähdentää, että seurakunnan asioista tulisivat päättämään ne, joille kirkon sanoma on tärkeä.

Mika Tuovinen ennustaa, että herätysliikkeiden ja järjestöjen välinen yhteistyö tulee lisääntymään.
– Mahdolliset vanhat kaunat jäävät sivuun. Yhteistä toimintaa ja jumalanpalveluksia tullaan järjestämään enemmän, Tuovinen uumoilee.
– Suhteessa kirkkoon muodostunee ratkaisevaksi, miten tulkitaan kirkon päätöksiä homoliitoista ja naispappeudesta. Haluamme pitää kiinni omista arvoistamme ja niiden pohjalta tehdä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Yhteistyö koituu siunaukseksi molemmille, Tuovinen uskoo.