Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

“Älkää odottako vainoa ennen kuin etsitte kristittyjen yhteyttä” – Irakin piispa Daniel vierailee Suomessa

 
Puhuja piispan asussa ja vierellä tulkki kivikirkon etuosassa.

Piispa Daniel on todistanut, miten vaino toi sirpaloituneen Irakin kristillisen yhteisön yhteen. Hän kehottaa etsimään kristittyjen yhteyttä Suomessa jo rauhan aikana. Temppeliaukion kirkon keskiviikon iltatilaisuudessa piispan puhetta tulkkasi Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen.

Idän muinaisen kirkon piispa Daniel aloitti historiallisen ensivierailunsa Suomessa keskiviikkona 8. maaliskuuta. Lehdistötilaisuuden ja iltakonsertin yhteydessä piispa kertoi omakohtaisesti Irakin kristittyjen lähihistoriasta.

Piispa Daniel (Bishop of Iraq and the Middle East, Ancient Church of the East) on osa yli 2 000 vuoden kristillistä jatkumoa, joka alkoi apostoli Tuomaksen perustamasta varhaisesta kirkosta Irakin alueella.

”Irakin kristityillä ei ole ääntä”

Vuoteen 2003 asti Irakissa asui noin 1,5 miljoonaa kristittyä. Sen jälkeen koittivat äärimmäisen raskaat vuodet: ensin Irakin sota ja Saddam Husseinin hallinnon romahdus, sitten valtatyhjiö ja lopulta ääriliike Isiksen nousu.

IK-opisto Neliöb. 20.5.-2.6.

”Turvallisuustilanteen heikkenemisen myötä kristityistä tuli vuodesta 2003 lähtien helppoja maaleja radikaaliryhmittymille”, piispa Daniel kuvaa.

”Monia on tapettu heidän uskonsa vuoksi. Toiset on kaapattu tai he ovat menettäneet omaisuutensa hyökkääjille.”

Moni kristitty teki päätöksen lähteä, koska koki olevansa toisen luokan kansalainen.

Seurauksena oli Irakin kristityn vähemmistön valtava muuttoaalto, jonka myötä noin 80 prosenttia kristityistä jätti kotimaansa. Vuoden 2023 WWL-vainoraportin mukaan maassa asuu enää noin 164 000 kristittyä (0,4 prosenttia väestöstä). Maa on vainoraportin listauksessa sijalla 18.

Moni kristitty teki päätöksen lähteä, koska koki olevansa toisen luokan kansalainen. Kristittyjen parlamentaarinen edustus ja lakiin perustuvat oikeudet suhteessa muslimienemmistöön ovat Irakissa heikot.

”He kokivat, että heidän oma maansa oksensi heidät ulos.”

Oma perhe sai tappouhkauksen

Piispa Daniel syntyi irakilaiseen kristittyyn perheeseen, jossa oli ollut pappeja jo aiemmissa sukupolvissa.

Vuonna 2006 hänen elämänsä suunta muuttui radikaalisti, kun perheen pihalle toimitettiin radikaali-islamistisen Al-Qaida liikkeen tappouhkaus. Syynä oli perheen usko.

Paperilappu oli kastettu vereen, ja se oli taiteltu ammushylsyn sisälle.

Päivä oli Danielin 16-vuotissyntymäpäivä, ja perhe vietti sen pakkaamalla omaisuutensa šokin keskellä.

Tummaan kaapuun ja punaiseen vyöhön pukeutunut piispa puhuu tulkin vierellä esiintymislavalla.
Piispa Daniel puhui Temppeliaukion kirkossa Irakin kristittyjen toivosta, jota irakilaiset edelleen kantavat sydämessään. Vierellä Open Doorsin Miika Auvinen. Tilaisuudessa esiintyivät gospelmuusikko Pekka Simojoki ja EtCetera.

Isiksen hyökkäys vahvisti kutsun

Daniel lähti myöhemmin opiskelemaan lääketiedettä Ukrainan Harkovaan, missä hän asui muiden irakilaisten kanssa asuntolassa.

Muslimiopiskelijat eivät olleet koskaan tutustuneet kristittyyn irakilaiseen eivätkä he ymmärtäneet Danielin uskoa. He haukkuivat häntä luopioksi ja hyljeksivät häntä hänen uskonsa tähden.

”Itkin Jumalalle ja kysyin, miksi olin joutunut tähän tilanteeseen. Lopulta sain siinä hetkessä ajatuksen opiskella teologiaa verkkokurssilla”, piispa Daniel kertoo.

Lopullinen vastaus pappiskutsuun tuli kesäkuussa 2014, kun ääri-islamistiset Isis-taistelijat hyökkäsivät Pohjois-Irakiin ja valtasivat Niniven tasangon. Pelkästään yhtenä päivänä 100 000 kristittyä pakeni alueelta.

”Yli 1 600 ihmistä haki yhtäkkiä suojaa kirkostani, jossa toimin pappina. Tunsin, että tämä oli vastaus vuosia aiemmin esittämääni pyyntöön Jumalalle vahvistaa kutsumukseni.”

Taideterapiaa ja järkkyneitä mieliä

Isiksen valtakaudella vuosina 2014–2016 Irakin kristityn vähemmistön sanoinkuvaamattomat menetykset ja pelot jättivät jälkensä kaikkiin sukupolviin.

”Lapset olivat väkivaltaisia, ja aikuiset miehet usein niin hermostuneita, ettei heidän kanssaan voinut keskustella”, piispa kuvaa kriisin alkuvaihetta.

”Totesin, että näistä lapsista ja nuorista kasvaa uusi Isis-sukupolvi, jos emme tee jotakin.”

Tätä työtä jatkamme edelleen: hälvennämme pelon ja epävarmuuden ilmapiiriä. Piispa Daniel, Irak

Piispa Danielin yhteisössä aloitettiin lasten taideterapia, jossa jo puolen vuoden jälkeen lasten väkivaltaisuus väheni ja tulevaisuudenuskon alkoi jälleen vahvistua.

”Ensin lapset sanoivat unelmoivansa tarttumisesta aseisiin. Myöhemmin he kertoivat haluavansa lääkäreiksi, insinööreiksi, poliiseiksi tai jopa julkkiksiksi”, piispa Daniel hymyilee.

”Ajattelussa oli tapahtunut suuri muutos. Tätä työtä jatkamme edelleen: hälvennämme pelon ja epävarmuuden ilmapiiriä.”

Puhe riittää, on aika toimia

Piispa Daniel korostaa käytännön toimia Irakin hallitukselta kristittyjen turvallisuuden takaamiseksi ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi myös lainsäädännössä. Esimerkiksi poliisit suhtautuvat kristittyihin yleensä positiivisesti, mutta yhteiskunnallinen tasa-arvo ei toteudu käytännön tasolla.

”Kristittyihin kohdistuu vihapuhetta esimerkiksi imaamien pitämissä puheissa moskeijoissa. Tähän tulisi puuttua, koska puhe antaa ääriliikkeille oikeutuksen kristittyjen vahingoittamiseen”, piispa Daniel peräänkuuluttaa.

”Olisi aika saada pitkäaikaisia ratkaisuja.”

Tällä hetkellä piispa Daniel johtaa Irakissa kahta Toivon keskusta, jotka keskittyvät paikallisten kristittyjen monipuoliseen tukemiseen muun muassa trauma- ja taideterapian, vainoon valmistavan koulutuksen ja mikrolainahankkeiden avulla.

Open Doorsin tuen avulla Irakin ja Syyrian alueelle on perustettu yhteensä 286 Toivon keskusta.

 
Open Doors tilaa ilmaislehti punainen