Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

ViaDia Etelä-Savo ry avaa diakonisena alueyhdistyksenä uusia mahdollisuuksia hyvinvointialueellaan

 

ViaDia Etelä-Savon hallituksen muodostavat Pekka Nyrhinen, Vesa Nyrhinen, Sari Matikainen, Vuokko Kolehmainen, Satu Hirvonen ja Marja Tiilikainen. Kuva: Kristian Vilkman

Alueellinen yhdistys koordinoi Etelä-Savon maakunnassa toimivien ViaDia-paikallisyhdistysten yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Sen toiminnasta saatavat kokemukset johtanevat vastaavien yhdistysten perustamiseen muihinkin maakuntiin.

ViaDia-liike on Suomen Vapaakirkon arvoihin pohjautuva valtakunnallinen diakoniatyön verkosto. Se koostuu kattojärjestö ViaDia ry:stä sekä paikallista diakoniatyötä tekevästä 36 paikallisyhdistyksestä, jotka toimivat 45 eri paikkakunnalla. Vasta perustettu ViaDia Etelä-Savo ry on ensimmäinen alueellinen ViaDia-yhdistys. Sen hallituksen puheenjohtaja Vesa Nyrhinen kertoo, että Etelä-Savon hyvinvointialueella on kaikkiaan kolme kuntouttavan työtoiminnan palvelua tuottavaa ViaDia-paikallisyhdistystä.

– Todennäköisesti kyseinen palvelu menee hyvinvointialueen aloittaessa kilpailutukseen. Savonlinnassa ilmaistiin suoraan, että mikäli ViaDia-yhdistys haluaa tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa jatkossakin, on liittouduttava. Ennakoimme tulevaa.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Alueellisen yhdistyksen kautta kilpailutuksiin voidaan osallistua yhdellä tarjouksella. Hyvinvointialue ei halunne myöskään paisuttaa hallintoa.

– On valvonnan kannalta eri tilanne, jos palveluntuottajia on maakunnassa kolme tai neljä kuin 30–40. Isoilla toimijoilla on myös hyvä omavalvonta.

”Alueyhdistys vahvistaa niitäkin paikallisyhdistyksiä, joissa toimitaan vain vapaaehtoispohjalta. Vapaaehtoiset ovat voimavaramme.”

ViaDia Etelä-Savo on kuntouttavan työtoiminnan suuri toimija – paikallisyhdistyksistä Pieksämäki on alueellaan suurin ja Mikkeli toiseksi suurin. Palvelun asiakkaille etsitään työtoiminnassa jatkopolkuja työhön tai opintoihin. Osa mittauttaa työkykyään ja etenee lopulta työelämään tai hakeutuu sairaseläkkeelle. Jokaisen tilanne kartoitetaan ja yksilöllinen ammattipolku räätälöidään sosiaalialan ammattilaisten ohjauksessa.

Etelä-Savossa ViaDia-yhdistysten ruoka-aputoiminta on merkittävässä osassa työtoimintaa, sillä moni työskentelee sen parissa. Ruoka-avussa toimii myös paljon vapaaehtoisia, joista osa on tullut uskoon vaikeistakin tilanteista. Yhteisö tarjoaa näin tärkeää vertaistukea.

– Meille tulee niitäkin, jotka työskentelevät päivän viikossa, mutta pyrimme tukemaan heitä päihteettömyyteen.

Aikataulu auki

Vesa Nyrhisestä on mahdollista, että erilaiset hankkeet ovat tulevaisuudessa koko hyvinvointialueen kattavia. Mukaan on helpointa päästä alueyhdistyksen kautta. Hyvinvointialueen toiminnan aikataulu on kuitenkin auki.

– Alueet järjestäytyvät nyt hallinnollisesti. Etelä-Savossa saatetaan mennä ensi vuosi ennallaan. Epäilen, että kilpailutuksia ei ehditä tehdä syksyllä.

Soteuudistusta Nyrhinen tervehtii ilolla. Monet Etelä-Savon kunnat ja kaupungit eivät ole järjestäneet kilpailutuksia avoimesti. On nojattu toimijoihin, joiden kanssa on jo aiemmin rakennettu yhteistyötä.

– Näin ei pidä toimia, jos kustannustehokkuutta haetaan. Hyvinvointialue korjannee asian.

Prototyyppi

Valtakunnallisen ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman uskoo, että ViaDia-alueyhdistyksiä perustetaan jatkossa muihinkin maakuntiin.

– Alueyhdistys vahvistaa niitäkin paikallisyhdistyksiä, joissa toimitaan vain vapaaehtoispohjalta. Vapaaehtoiset ovat voimavaramme. Alueyhdistys on ViaDian ääni hallinnon suuntaan. Jos hyvinvointialueet tekevät palvelutarpeisiinsa liittyviä ehdotuksia kolmannelle sektorille, on sujuvinta, että ViaDian paikallisyhdistyksiä edustaa alueyhdistys.

”On valvonnan kannalta eri tilanne, jos palveluntuottajia on maakunnassa kolme tai neljä kuin 30–40.”

Hyvinvointialueiden tulevaisuus on avoin, mutta Etelä-Savossa on mahdollista hioa ajan myötä alueyhdistysmallia.

– ViaDia Etelä-Savo on prototyyppi tai kehittämiskohde. Unelmoimme ViaDiana palvelusta, joka muuttaa Suomen, ja jota teemme yhdessä muiden kanssa. Alueyhdistysten kautta voidaan päästään askel eteenpäin, jotta tuemme alueen heikoimmassa asemassa olevia.

Tuotettavat palvelut voivat liittyä kuntoutumiseen, työllistämiseen ja yrittäjäpolkuihin. Isompiakin unelmia on.

– Ehkä palvelutuotantoa vanhuksiin, vammaisiin ja lapsiin liittyen. Se vaatii miljoonia ja kymmeniä ammattilaisia, mutta Jumala on ihmeellinen ja meihin luotetaan viranomaisten puolelta. Luottamus on syntynyt satojen vapaaehtoisten ja ammattilaisten avulla, jotka tekevät työnsä hyvin.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024