Kirjoittanut
Asuessani Lähi-idän alueella tajusin, että tässä maassa ei ole lainkaan lähetystyöntekijöitä ja että vain teltantekijät pääsevät maahan, kertoo hollantilainen Wim.
Hän on yhtenä kouluttajana ensi keväänä Suomen evankelisen allianssin järjestämässä teltantekijäkoulutuksessa. Teltantekijätyöksi kutsutaan sellaista lähetystyötä, jossa ulkomailla oleva työntekijä tai opiskelija välittää ihmisille evankeliumia oman päivätyönsä ohessa.
– On monia maita, joihin lähetysjärjestöt eivät pysty lähettämään lähetystyöntekijöitä, mutta joihin teltantekijä voi mennä, Timo Tuikka Kansanlähetysopistosta sanoo. Tuikka on mukana Suomen evankelisen allianssin työryhmässä, joka toteuttaa ensi keväänä kolmen viikonlopun koulutuksen teltantekijätyöstä.
Termi ”teltantekijä” tulee Paavalin elämästä. Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavali ansaitsi elantonsa tekemällä telttoja, ja hän julisti evankeliumia työnsä ohella. Teltantekijätyö on yksi mahdollisuus vastata niihin haasteisiin, joita tämän päivän lähetystyössä kohdataan. Monet suomalaiset lähtevät ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Jos lähdön tarkoituksena on ei-kristittyjen kohtaaminen, Jeesuksen todistajana eläminen ja lähettäjänä toimii seurakunta ja ystäväpiiri, voidaan puhua teltantekijätyöstä.
– Teltantekijä voi kohdata paljon sellaisia ihmisiä, joita perinteinen lähetystyöntekijä ei koskaan kohtaisi, esimerkiksi henkilöitä tietyistä yhteiskuntaryhmistä ja -luokista, kertoo Timo Tuikka.
– Teltantekijä antaa myös realistisen mallin kristitystä. Monet kirkon lähettämät työntekijät ovat paikallisen kirkon tai seurakunnan palveluksessa. Jos joku tulee kristityksi, hän yrittää saada jostain kristityn mallin. Teltantekijä voi usein antaa realistisemman kuvan siitä, mitä on olla kristitty maallisessa ammatissa, hän jatkaa.
Toisaalta teltantekijätyöhön liittyy myös omat haasteensa.
– Järjestöjen haasteena on se, kuinka pitää teltantekijätyötä riittävän selkeästi esillä yhtenä vaihtoehtona lähtemiseen. Työntekijän haasteena on esimerkiksi työn ja kutsumuksen yhdistäminen.
Ovi lähetystyöhön aukesi yllättäen
Hollantilainen Wim oli kokenut lähetyskutsun, mutta ovi lähetystyöhön ei auennut. Sen sijaan hän sai työtarjouksen Lähi-idästä ja otti työn vastaan ajatellen, että työkokemus voisi auttaa myöhemmin lähetystyössä.
– Asuessani Lähi-idän alueella tajusin, että tässä maassa ei ole lainkaan lähetystyöntekijöitä ja että vain teltantekijät pääsevät maahan, Wim kertoo.
Joidenkin mielestä teltantekijän työ on välttämätön paha suljettuihin maihin pääsemiseksi. Wimin kokemuksen mukaan teltantekijän työ on arvokasta itsessään. Työpaikka yhteisössä avaa luonnollisen mahdollisuuden tutustua niihin ihmisiin, joille evankeliumin sanoma halutaan välittää. Työ antaa uskottavuutta myös yhteiskunnan silmissä. Kun Wim johti 120 työntekijän lähetyskenttää, noin puolet heistä oli teltantekijöitä.
– Yleensä teltantekijät saattoivat vaikuttaa ympäröivään yhteisöön enemmän kuin ne, joilla ei ollut teltantekijätyöpaikkaa.
Wim on yksi Suomen evankelisen allianssin teltantekijätyöryhmän kutsuma kouluttaja kolmen viikonlopun teltantekijäkoulutukseen. Ensimmäinen viikonloppu pidetään 6.-8. helmikuuta Ryttylässä. Muita kouluttajia ovat mm. Espanjassa lähetystyössä toiminut Pertti Salmén ja Etelä-Aasiassa teltantekijätyössä toiminut Maikki Kuittinen. Koulutukseen voi hakea Kansanlähetysopiston kotisivujen kautta tammikuun puoleen väliin mennessä.
TEKSTI: MATTI KORHONEN JA HEIDI ALAJOKI
