Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Suomen huippuosaaminen vammaistyössä vaarassa

 

Decado on Njomben kuurojenkoulun ainoa kuurosokea oppilas. Hän on oppinut liikkumaan koululla ja suoriutumaan arkisista asioista yhdessä hoitajansa kanssa. Kuva: Elina Tikkanen

Porin SuomiAreenassa keskusteltiin eilen kannattaako Suomen tukea koulutusta kehitysmaissa.

Suomen Lähetysseuran vammaistyön ja erityisopetuksen neuvonantaja Kirsi Salon mukaan Suomi tunnetaan kehitysyhteistyön kansainvälisillä kentillä vammaistyön ja -koulutuksen huippuosaamisesta.

Kehitysyhteistyön määrärahaleikkausten myötä tämä huippuosaaminen vammaisten koulutuksen parissa on vaaravyöhykkeessä.

Dei, retroäijät, neliöb. 18.-24.6.

”Työtä Tansaniassa tehdään kolmella tasolla: kylähankkeissa perheiden parissa esimerkiksi luodaan vertaistukea äideille. Toisella tasolla työskennellään viranomaisten kuten opettajien ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kolmannella tasolla aloitettiin erityisopettajien kandidaatin ja maisterinkoulutus ensimmäistä kertaa yliopistossa”.

Tärkeänä työn tuloksena Salo pitää Tansanian vammaistyötä tekevien järjestöjen ja sairaaloiden hiljattain luotua CBDR-verkostoa (Community based disability rehabilitation).

Vammaiset eivät ole kirottuja

Salon mukaan hän on omassa työssään nähnyt, kuinka vammaisten asema on parantunut kyläyhteisöissä ja paikkakunnilla, joissa työtä on tehty. Vammaisten ei ajatella olevan kirottuja tai sairaita.

”Pyrimme myös luomaan uskontojen välistä yhteyttä varsinkin alueilla, joissa taikausko on vahvaa. On tärkeää saada kaikki mukaan vaikuttamaan asenteisiin ja muuttamaan asenteitaan. Keskusteluyhteys on erittäin tärkeää.”

Työn kautta asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Esimerkiksi vammaisten lasten perheet ovat alkaneet vaatia lapsilleen koulutusta. Kouluihin on onnistuttu perustamaan niin sanottuja inklusiivisia luokkia sekä erityisluokkia, jotka toimivat valtion tiloissa. Myös vammaispalveluita osataan nyt vaatia.

”Tämä kaikki siis tuotetaan yhdessä hankkeessa, jonka vaikutuspiirissä on tuhansia ihmisiä. Hankkeen kustannus on 50 000 euroa.”

Vastuu paikallishallinnoille

 

Salo muistuttaa, että on tärkeää tehdä työtä yhdessä paikallishallinnon viranomaisten kanssa. Heidän kauttaan voidaan luoda paikallispalveluja, ja viranomaisia voidaan tukea tässä.

Esimerkkinä hän mainitsi, että muutama kyläluokka on saanut valtion maksaman erityisopettajan. Tämä tarkoittaa, että toiminta ei ole enää kehitysyhteistyöhankkeesta riippuvainen, vaan paikallishallinnon pysyvästi organisoimaa.

Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa lisää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta vammaisuudesta ja lääketieteellisistä ongelmista. Lisäksi se antaa heille valmiuksia selvittää perheille vammaisuuden syitä ja hoitoa.

”Jokaisella institutionaalisella tasolla on tärkeää tehdä yhteistyötä valtiollisten palveluiden kanssa. Kirkko on useissa maissa vanha ja luotettava organisaatio ja tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan työhön”, Salo muistutti.

Keskustelussa olivat mukana Kirsi Salon lisäksi kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.) ja Simon Elo (ps.) sekä vammaisaktivisti Kalle Könkkölä.

Lähde: Suomen Lähetysseura ry