Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Ruutin kirjan sanoma kiteytyi musiikkinäytelmäksi – ”Jumala on läsnä vaikeuksien keskellä”

 

Iiris Autio on Leivän talo -näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja. Kuva: Petri Vähäsarja.

Iiris Aution käsikirjoittamassa Leivän talo -näytelmässä Ruutin kirjan tarina kahdesta erilaisesta Jumalaan uskovasta naisesta tuodaan nykyihmisen koettavaksi.

Vanhaan testamenttiin kuuluva Ruutin kirjan päähenkilöitä ovat kuningas Daavidin esiäiti Ruut ja hänen anoppinsa Noomi. Kirja kertoo leskeksi jäävän Ruutin vaiheista. Tarina on hieman Jobin kirjan kaltainen: Ruut sai Jumalalta uuden elämän. Noomin rikas sukulainen Booas otti Ruutin ja Noomin suojiinsa ja hänestä tuli myös Ruutin aviomies.

Iiris Aution käsikirjoittaman ja ohjaama musiikkinäytelmä on toteutettu Suomen Raamattuopiston Teatterilinjan ja Musiikkilinjan yhteistyöprojektina.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

– Aika lailla se on tuo Raamatun kertomus kirjoitettuna näytelmäksi. Joitain kohtia, jotka Raamattu selittää lyhyesti, on vähän avattu. Kirjassa esiintyvien ihmisten elämää on dramatisoitu. Esitykseen sisältyy myös seitsemän laulua.

Laulut ovat Aution sanoittamia ja sävellykset ovat Teatterilinjan ja Musiikkilinjan yhteistyötä.

– Tähän on tehty erittäin hyviä biisejä. Ne ovat suorastaan itkettäviä, kommentoi Leivän talon tuottanut Matti Halén, joka toimii myös Teatterilinjan vastaavana opettajana.

– On mukana tosin huumoriakin. Viljankorjuulaulun kirjoitin ihan läpällä, Iiris Autio jatkaa.

Betlehemin antia

Betlehem tarkoittaa ”leivän taloa”. Sieltä Ruutin kirjan henkilöt lähtevät, ja sinne he palaavat.

– Ruutin kirjassa on paljon toimeen tulemisen tematiikkaa, kysymyksiä perintömaan omistamisesta ja leskien sekä muukalaisten pärjäämisestä. Ruut ja Noomi ovat käytännössä kerjäläisiä. Kirja kertoo Jeesuksen esivanhemmista, ja voidaan ajatella, että tästä talosta Jeesuskin on lähtöisin, ja Jeesus on elämän leipä. Vaikka Raamatussa kirja on nimetty Ruutin mukaan, myös Noomin tarina tulee vahvasti esiin, Autio luonnehtii.

Näytelmän pohjimmainen viesti nousee Ruutin kirjan sanomasta. Kyse on Jumalan huolenpidosta.

– Kun ihminen ajattelee tarinansa loppuvan, Jumalan tarina vasta alkaa.

– Ruut näyttäytyy ahkerana, kunnollisena ja lujatahtoisena. Se on hänen vahvuuttaan. Noomin vahvuus taas on se, että hän on rehellisesti murtunut ja kertoo sen Jumalalle sekä ihmisille. Hän sanoo, että ”Kaikkivaltias on minua koetellut, älkää sanoko minua onnelliseksi vaan katkeraksi”. Noomilla menee pitkän aikaa huonosti. Hän menettää miehensä ja poikansa. Mutta se ei tarkoita, ettei Jumala olisi hänen kanssaan. Ruutin kirjassa on puhuttelevaa Jumalan läsnäolo vaikeuksien keskellä, Iiris Autio kuvailee.

Tunteiden kirjo esillä

Iiris Aution mukaan Leivän talo voi olla kiinnostava näytelmä myös sellaiselle ihmiselle, jota kirkossa käyminen tai raamattuopetusten kuunteleminen ei innosta.

– Tarinassa on paljon samaistumispintaa nykyihmiselle. Jos haluaa päästä sisälle siihen, millainen Ruutin kirja on elettynä elämänä, tämä näytelmä voi koskettaa, Autio sanoo.

– Oli oma suhde Jumalaan mikä tahansa, Leivän talossa nähdään joidenkin ihmisten kokemus Jumalasta. Nähdään, miten Jumala toimii heidän elämässään, ja miltä se on tuntunut. Monesti Raamattua luetaan kevyellä otteella, vaikka sisältö on syvällinen, Matti Halén jatkaa.

Leivän talo esitetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 10.4. ja 13.4. Näyttelijöitä on kuusi. Lisäksi mukana on 30 Musiikkilinjan opiskelijaa sekä kolme tanssijaa.

 
Artikkelibanneri perussanoma