Ihmisiä ja ilmiöitä: Eksorkismi – vieläkö on pahoja henkiä? Ihmisiä ja ilmiöitä: Pimeydestä valoon – Raamatun mukaan ”hyvä mieli on kuin alituiset pidot”, mutta mikä auttaisi pääsemään juhlatunnelmaan kaamoksen keskellä?

Koronan koettelemat -kirja tuo esiin poikkeusajan kokemuksia eri puolilta maailmaa

 

– Toivon, että lukijat voisivat asettaa omat korona-ajan kokemuksensa laajempaan yhteyteen – ja ymmärtää, miten hyvin asiat ovat meillä Suomessa olleet verrattuna suureen osaa maailmaa, kertoo Koronan koettelemat -kirjan toimittanut Pirre Saario. Kuva: Arto Saario

Kun korona iski, erään bolivialaiskylän lapset alkoivat käydä koulua yhteisen kännykän kautta. Pandemia on köyhdyttänyt köyhiä, aiheuttanut ennennäkemättömän evakuointiaallon – mutta opettanut myös uusia asioita, kertoo tuore kirja.

Yhteiskunnan sulkutilat ja rajoitukset ovat kääntäneet hyvää kehitystä monin tavoin taaksepäin. Köyhät ovat köyhtyneet entisestään, kun rajoitukset ovat estäneet elannon hankkimisen. Koulut ovat olleet kiinni, ja etäopetuksen järjestäminen on ollut usein hankalaa tai mahdotonta. Esimerkiksi Boliviassa erään kylän kaikki lapset ovat käyneet koulua yhden käytettynä ostetun kännykän kautta.

Lähetysseuran uutuuskirjassa Koronan koettelemat ihmiset eri puolilta maailmaa kertovat kokemuksistaan pandemian ensimmäisen puolentoista vuoden ajalta, jota leimasivat monenlaiset kriisit. Kirja kertoo, miten avustustyötä tekevä järjestö yritti selvitä siitä, kun ennennäkemätön kriisi iski samanaikaisesti kaikkialla maailmassa ja vaikutti erityisesti köyhien ja syrjittyjen elämään.

SEKL, 9.12.-24.12.2021, neliöbanneri: Anna Sanan puhua -keräys (vuosisopimus)

– Bolivian luterilaisen kirkon papin Emilio Aslla Floresin ja Venezuelan luterilaisen kirkon piispan Gerardo Handsin kertomukset ovat järkyttäviä. Bolivian pienessä, alkuperäiskansojen jäsenistä koostuvassa kirkossa on toistakymmentä pappia kuollut koronaan, kertoo kirjan toimittanut Pirre Saario, – Venezuelassa korona iski jo ennestään täysin romahtaneeseen yhteiskuntaan, Saario jatkaa.

– Tiesin jo kertomuksia pyytäessäni, että koronatodellisuus on kehittyvissä maissa aivan toisenlainen kuin Euroopassa, mutta kertomukset tekivät tästä elävää todellisuutta.  Valtavat ihmisjoukot ovat menettäneet rajoitusten takia toimeentulomahdollisuutensa, sosiaaliturvaa ei juurikaan ole ja terveydenhuollon voimavarat ovat hyvin pienet, Saario kertoo.

Myös tarinoita toivosta

Toimitustyön aikana Saario löysi kertomuksista myös monia toivon ja ilon pilkahduksia. Kirkot ja kansalaisjärjestöt eivät jääneet voivottelemaan, vaan ne jatkoivat sisukkaasti työtään, kekseliäästi ja kaikin mahdollisin keinoin.

– Nepalissa esimerkiksi on alettu puhua avoimemmin mielenterveysongelmista. Niitä on Nepalissa paljon muun muassa vuoden 2015 suuren maanjäristyksen jäljiltä. Lähetysseuran yhteistyöjärjestö CMC-Nepal perusti puhelinneuvonnan, jossa mielenterveyden asiantuntijat kuuntelevat ja antavat neuvoja. Monessa maassa vammaisia ihmisiä on autettu pääsemään tietopimennosta muun muassa radio-ohjelmien, WhatsApp-viestien ja muiden kanavien kautta ja heille on myös jaettu elintärkeitä tarvikkeita, Saario listaa koronan myönteisiä vaikutuksia.

Kirjassa kokemuksiaan kuvailevat myös Lähetysseuran ulkomaantyöntekijät: Kun työantajalta tuli käsky evakuoitua, oli selvitettävä, onko maasta vielä lentoja ulos. Työtä piti jatkaa kotimaasta käsin tietämättä, milloin työalueelle pääsee takaisin. Sinne palatessa monia odotti kahden tai kolmen viikon tiukka karanteeni. On myös niitä, jotka sairastuivat koronaan tai joutuivat elämään yksin kotona eristyksessä kuukausia vieraassa maassa.

Yksi korona-ajan myönteinen vaikutus on virtuaalinen yhteydenpito kirkkojen ja eri järjestöjen sisällä ja vällillä. Alkuun vieraalta tuntuneet videokokoukset ovat vakiintuneet käyttöön ja ovat Saarion mukaan mahdollistaneet entistä tasa-arvoisemman ja laajemman joukon ajatusten vaihdon.