Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Herätysliikkeissä viriää halua entistä tiiviimpään yhteistyöhön

 

Herätysliikkeiden kuulumisista kertoivat Kirkkopäivien yleisölle mm. vanhoillislestadiolaisuuden tunteva Jaakko Ranta (vas.), Sleyn Antero Toikka ja Esikoiset ry:n Jussi Luoma. Kuva: Erja Taura-Jokinen

Piispa Kaarlo Kalliala kuvaa herätysliikkeiden edustavan mystiikkaa siinä perinteisessä mielessä, että niissä pyritään entistä välittömämpään Jumala-yhteyteen.

Turussa pidetyillä Kirkkopäivillä puhuttiin puolentoista tunnin ajan siitä, mitä kuuluu herätysliikkeille. Toimittaja-pappi Satu Kreivi-Palosaaren juontamaan keskusteluun osallistuivat piispa Kaarlo Kalliala sekä viisi kristittyä, jotka kertoivat oman tarinansa ja kokemuksia itselle rakkaasta herätysliikkeestä.

Niiden myötä esille pääsivät Esikoiset ry, Kansan Raamattuseura (KRS), körttiläisyys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ja vanhoillislestadiolaisuus.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Juontaja esitteli KRS:n Elina Jokisen herätysliikekeräilijänä, sillä hän tuntee menneiltä vuosilta myös Suomen Raamattuopiston ja Sleyn.

Sleyn Antero Toikka puolestaan kertoi syntyneensä Vinkki-viiri kädessä eli saaneensa jo vauvana evankeliumiyhdistyksen lastenlehden muistiaisen heiluteltavakseen. Hän on varttunut Sleyn yhteydessä pienestä pitäen.

Herätysliikkeiden edustajilta udeltiin, millaista hengellistä heräämistä ihmisiltä odotetaan kussakin liikkeessä ja millainen usko pelastaa.

– Eipä pelkällä Sleyn jäsenkortilla pitkälle päästä! Olen kastettu ja saanut siinä hetkessä Pyhän Hengen, ilmoitti teologian maisteri Antero Toikka.

Opiskelija Elina Jokinen kuvasi uskon tietä jatkuvaksi kaipuuksi ja pyrkimykseksi Jumalan puoleen.

Hänestä herätysliikkeiden väkeä yhdistävät syvä kunnioitus Raamatun sanaan ja siihen juurtuminen.

– Kaikkeen mennään rukouksen kautta, hän tiivisti.

Panelisteilta tiedusteltiin myös, miltä oma herätysliike näyttää parinkymmenen vuoden päästä.

– Sley on ennen kaikkea herätysliike, painotus on siis herätyksellä. Päätehtävä on kutsua uusia ihmisiä evankeliumin äärelle. Siihen ei pidä jäädä, että yhdistys vain vaalisi perinteitään.

Useampikin panelisti toivoi keskustelun päätteeksi entistä enemmän yhteistyötä.

– Sitä tarvittaisiin sekä herätysliikkeiden kesken että herätysliikkeiden ja kirkon välille, Elina Jokinen summasi.

Piispa Kaarlo Kallialan toive on, että herätysliikkeet tulevaisuudessakin kasvattavat ihmisiä entistä läheisempään Jumala-yhteyteen.

Toukokuiset Kirkkopäivät olivat yksi reformaation merkkivuoden päätapahtumista ja osa Suomi 100 –ohjelmaa.