Helluntailaisten määrä Suomessa kasvoi hieman

 

Kaste on iloinen asia. Kuva Järvenpään helluntaiseurakunnasta viime syksyltä. Kuva: Jouni Lehtonen

Suomen helluntaiherätys on kasvanut tällä vuosituhannella vuosittain. Herätysliikkeen tilastointia parantaisi tieto vuoden aikana kuolleiden jäsenten määrästä.

Vuodenvaihteessa Suomen suomenkielisiin helluntaiseurakuntiin kuului 45887 jäsentä.

Kastettuja uusia jäseniä kertyi yhteensä 819. Tiedot käyvät ilmi Helluntaiherätyksen Talvipäivillä tällä viikolla julkaistavasta Seurakuntaoppaasta (Aikamedia/Emrone 2011).

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Ennen vuotta 2004 helluntaiherätyksen jäsenmäärä oli 1990-luvulta alkaen muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen vuotuisessa laskusuunnassa. Seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on pysytellyt noin 45-50 000 henkilössä 1970-80 -lukujen taitteesta alkaen, joka oli liikkeen viimeisin voimakkaan kasvun aika.
Prosenttiliike helluntaiherätys ei ole ollut sanan rehellisimmässä merkityksessä enää vuosiin. Suomen kokonaisväestöstä helluntailaisia on noin 0,85 prosenttia.

Kymmenen seurakuntaa kastaa noin puolet

Kastetilaston kärki ei yllätä. Jäsenmäärältään maan suurin helluntaiseurakunta Helsingin Saalem myös kastaa eniten: uusia jäseniä kastettiin viime vuonna 73 henkilöä (lisäystä jäsenmäärään noin 2%). Toiseksi vilkkaimman seurakunnan, Seinäjoen, rivit vahvistuivat viime vuonna 64:lla uudella jäsenellä (+5,3%). Kolmanneksi eniten, 45 henkilöä, kastoi Tampereen helluntaiseurakunta (+1,8%).

Kastetilastoista käy ilmi, että kymmenen eniten kastanutta seurakuntaa on kastanut noin 45 prosenttia maan kaikista kastetuista. Kaikkiaan 109:ssa seurakunnassa kastettiin ainakin yksi uusi jäsen.

Herätysliikkeen kannalta murheellisin tieto on se, ettei suurimmassa osassa tilastoihin tietonsa päivittäneistä 220 suomenkielisestä helluntaiseurakunnassa kastettu ainoatakaan uutta jäsentä viime vuonna.

Opetus vie kasteelle

Suhteellisesti eniten, kuudellatoista prosentilla, kasvoi seitsemänkymmenjäseninen Espoonlahden helluntaiseurakunta kymmenen kastetun myötä. Edellisvuonna kastettavia kertyi niin ikään kymmenen.
– Meillä on vahva evankelioimistyö. Opetamme lisäksi jo heti alussa uskoon tuleville uskon, kasteen ja seurakuntayhteyden perusasiat, pastori Heikki Lindqvist kertaa vuonna 2007 perustetun seurakunnan kasvureseptiä.

Kaakkois-Suomen seurakunnat jäivät vakaasta seurakuntakehityksestä huolimatta viime vuonna suhteellisen vaatimattomiin kastelukuihin.
– Kaakkois-Suomessa kastettiin viime vuonna 28 henkilöä, mikä on yli puolet vähemmän, kuin kahtena edellisenä vuona. Vuodet ovat erilaisia. Olemme tällä seudulla iloinneet koko vuosikymmenen lopun ajan tasaisesti kasvaneista kastettujen määristä, Kotkan seurakunnan pastori Kari Ketoja luonnehtii.

Varsinais-Suomi puolestaan on yksi viime vuosina kastemääriään kohentanut maakunta.
– Olemme silti nihkeän kasvun alue – olleet jo vuosia, viime vuonna kaksitoista uutta jäsentä kastaneen Kristillinen Seurakunta Uusipesulan pastori Ari Vehosmaa sanoo.
– Uusien seurakuntien perustaminen Turun seudulle ei ainakaan vielä ole toiminut suurena määrällisen kasvun automaattina. Hengellistä
kasvua itsenäistymiset ovat varmasti poikineet.

Ketoja ja Vehosmaa kaipaisivat tilastoon myös tiedon kuolleiden määrästä.
– Poinukkuneiden määrä voisi antaa lisäarvoa tilastointiin. Laajemmat yksilöinnit jäsenistön muutoksista, kuten eronneet ja erotetut, on tarkoituksenmukaista tilastoida seurakunnissa, kuten jo nykyisin on käytäntönä, Kari Ketoja sanoo.