Dosentti Pertti Multanen Radio Deissä: Ihmisoikeudet ovat savuverho – taustalla suurvaltojen edut

Syyrian sota on ollut median kestoaihe jo viiden vuoden ajan.

Lähi-Idän tutkija Pertti Multanen arvioi Radio Deissä, että todelliset motiivit suurvaltojen läsnäololle Lähi-Idässä ovat luonnonvarat ja geopolitiikka.

Tampereen yliopiston kansainvälisten suhteiden historian tutkija, dosentti Pertti Multanen kertoi Kirsi Rostamon vieraana Radio Dein Ajankohtaistunnilla Syyrian kriisin taustoista, analysoi nykytilannetta ja ennakoi tulevaa. YLE:n uutisten (16.2.) mukaan Syyrian sisällissota on kestänyt noin viisi vuotta. Näiden vuosien aikana taisteluissa on kuollut yli 300 000 ihmistä ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet hylkäämään kotinsa ja lähtemään pakolaisiksi.

Yhdysvallat, Venäjä ja muut kriisissä mukana olevat keskeiset valtiot sopivat toissa perjantaina taistelujen lopettamisesta. Taistelut eivät ole kuitenkaan tauonneet. ISIS toteutti viimeisimmät pommi-iskut Damaskoksen lähellä ja Homsissa 21.2. Iskuissa kuoli Helsingin Sanomien (22.2.) mukaan yhteensä 140 ihmistä, joista monet siviilejä.

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelivat maanantaina uuden tulitaukosopimuksen, jonka on määrä astua voimaan huomenna lauantaina 27.2. Tulitaukosopimus koskee Syyrian hallitusta ja sitä vastaan taistelevaa oppositioryhmittymää, mutta ei jihadistijärjestö ISIS:iä tai islamilaista al-Nusran rintamaa. Tulitaukosopimus mahdollistaa edelleen terroristijärjestöiksi määriteltyihin järjestöihin kohdistuvien pommitusten jatkamisen.

Syyria lukuisten eri toimijoiden temmellyskenttänä

Lähi-Idän tutkija Pertti Multanen painottaa, että Syyrian kriisin juuret ovat viime vuosisatojen siirtomaapolitiikassa. Osmanien valtakunnan hajottua ensimmäisen maailmansodan jälkeen Syyria joutui Ranskan hallintaan Kansanliiton mandaattialueena. Syyrian itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1947 perustettiin arabisosialistinen baathpuolue, jota entinen Neuvostoliitto tuki. Presidentti Basar al-Assad on hallinnut Syyriaa vuodesta 2000 alkaen.

Pertti Multanen näkee suureksi ongelmaksi Syyrian kohdalla sen, että ulkopuoliset tahot, kuten Yhdysvallat ja Euroopan Unioni, ovat päättäneet, että Basar al-Assadin hallinto täytyy syrjäyttää. Syyrialaisille itselleen nykyinen hallinto olisi kuitenkin Multasen mukaan parempi vaihtoehto kuin valtatyhjiön mahdollisesti täyttävät islamistit.

– Vaihtoehtoina ovat vastakkain Syyrian vanha hallinto ja islamististen ääriryhmien tarjoama, barbaariselta vaikuttava, terroriin turvautuva hallinto, Multanen muistuttaa.

Syyrian kriisissä on mukana lukuisia eri kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Yhdysvaltojen suurkoalition pyrkimyksenä on ollut syrjäyttää presidentti Assad, mutta nyt se on keskittänyt voimavaransa ISIS:in heikentämiseen järjestön tukikohtia pommittamalla. ISIS ja al-Nusra sekä ainakin 100 muuta islamilaista, aseistettua ryhmää, haluavat myös syrjäyttää Assadin hallinnon, mutta perustaa tilalle islamilaisen kalifaatin.

Vapaan Syyrian armeija, joka oli alunperin maltillisten kapinallisryhmien katto-organisaatio, on Multasen mukaan murskautunut islamilaisten ääriryhmien taistelussa. Saudi-Arabia ja Qatar sekä Turkki ovat niinikään mukana Syyrian taisteluissa Yhdysvaltojen johtaman koalition puolella, koska ne ovat jo pitkään halunneet syrjäyttää Assadin maallisen hallinnon.

Venäjä ja Iran tukevat Syyrian kriisissä Assadin hallintoa. Samalla Venäjä on kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa yhteisessä rintamassa ISIS:iä vastaan. Helsingin Sanomien (23.2.) mukaan myös libanonilainen shiiajärjestö Hizbollah ja irakilaiset shiiataistelijat taistelevat hallituksen joukkojen rinnalla. Hallituksessa ovat enemmistönä alaviitit, jotka kuuluvat shiiamuslimeihin.

Suurvaltojen intresseinä geopolitiikka ja luonnonvarat

Dosentti Multanen korostaa, että kansainvälisen politiikan suurten toimijoiden tekoja eivät tänä päivänä motivoi moraali ja etiikka.

– Ihmisoikeudet ovat usein vain pelkkä savuverho, jonka taustalla ovat [suurvaltojen] omat itsekkäät edut, Multanen linjaa.

– Lähi-Itään on viety demokratiaa pommittamalla jo 20 – 30 vuotta. Onko demokratia vahvistunut vaikkapa Irakissa tai Libyassa? Ei varmasti, ne maat ovat täydessä kaaoksessa, tutkija puuskahtaa.

Lähi-Idän asiantuntija tähdentää, että Yhdysvaltojen todellinen motiivi sille, miksi maa haluaa olla läsnä Lähi-Idässä, on öljy. Syyrialla on maailman mittakaavassa melko vaatimattomat öljy- ja maakaasuvarat, mutta maan sijainti Välimeren itäpäässä on vahvistanut niiden merkitystä.

– Kun Englanti ja Ranska joutuivat luopumaan toisen maailmansodan jälkeen Lähi-Idän kontrollista, Yhdysvallat tuli ottamaan vastuun energiakontrollista. Yhdysvaltojen sotilasstrategia katselee karttaa sillä tavalla, että Syyria on keskeinen Lähi-Idän valtio ja avain myös kontrolliin Persianlahden ja Iranin islamilaisen tasavallan suuntaan.

Mitä Assadin baath-hallinnon horjuttamiseen tulee, Multanen kertoo, että se on ollut Yhdysvalloilla ohjelmassa jo 40 vuotta.

Neuvostoliiton hajottua Syyrialla on ollut tiivis suhde Venäjään. Syyria saa Venäjältä, kuten aikanaan Neuvostoliitoltakin, lainoja, aseita ja koulutusta. Venäjällä on Syyriassa omat geopoliittiset intressinsä. Sillä on myös laivastotukikohta Syyriassa.

Vaarana kriisin eskaloituminen suurvaltojen väliseksi konfliktiksi

Lähipäivinä Syyrian konflikti on tutkija Pertti Multasen mielestä mennyt entistä vakavampaan suuntaan, koska Saudi-Arabia on lennättänyt hävittäjiään Turkkiin ja Turkki on tykistöllään pommittanut Pohjois-Syyrian kurdialueita.

Multanen tuo esiin, että Yhdysvaltojen ja Turkin suhteet ovat puolestaan kärjistymässä Syyriassa, koska Yhdysvallat ovat tukeneet kurdijoukkojen taistelua ISIS:iä vastaan kouluttamalla ja aseistamalla kurdijoukkoja. Turkin tavoitteena sitä vastoin on kurdeja vastaan käytävän taistelun kiihdyttäminen.

– Tässä on todella mahdollisuus hyvin vaaralliseen konfliktin eskaloitumiseen. Jotkut tutkijat puhuvat tästä jo pienimuotoisena kolmantena maailmansotana, Multanen varoittaa.

– Siitä olen täysin varma, ettei rauhaa saada Syyriaan [vajaa pari viikkoa sitten neuvotellulla] Münchenin-sopimuksella. Siinä sovittiin ennen kaikkea avustuskuljetusten viemisen sallimisesta Syyrian piiritettyihin kaupunkeihin.

Tutkija Multanen varoittaa: odotettavissa voi olla entistä pahempi pakolaisaalto

Enemmistö syyrialaisista on Wikipedian mukaan muslimeja, joista 74 prosenttia kuuluu sunnilaiseen suuntaukseen ja 16 prosenttia on alaviitteja, shiioja ja druuseja. Syyrian väestöstä noin 10 prosenttia on kristittyjä. He jakautuvat useisiin suuntauksiin ja lahkoihin.

Damaskos ja Aleppo ovat Multasen mukaan kristityille erittäin tärkeitä paikkoja. Umaijadi-moskeija Damaskoksessa on kristittyjen ja muslimien yhteinen pyhä paikka, koska siellä on sargofagi, johon on perimätiedon mukaan haudattu Johannes Kastajan pää, Lähi-Idän asiantuntija kertoo.

Pertti Multanen on huolestunut siitä, että Syyrian kriisi saattaa laajetessaan aiheuttaa uuden, jopa entistä pahemman, Eurooppaan suuntautuvan pakolaisaallon.

– Tämän hetken tilanne Lähi-Idän sodissa viittaa siihen, että uudet kymmenien tai satojen tuhansien sotaa pakenevien ihmisten epätoivoiset laumat lähtevät jälleen liikkeelle Lähi-Idän ydinalueelta, Multanen painottaa.

Tutkija korostaa, että erityisesti eri kristittyjen vähemmistöjen asema on ollut viime vuosina todella huono. Aiemmin alueella asui miljoonia kristittyjä, mutta nyt siellä elää hänen mukaansa enää ehkä joitakin satoja tuhansia kristinuskoa tunnustavia ihmisiä.

– Lähes kaikki kristityt vähemmistöt ovat joutuneet sotien myllyn jauhamiksi ja pakenemaan Lähi-Idän alueelta. Tästä ei ole Suomessakaan kovin paljon vielä puhuttu. Paavi ja ortodoksisen kirkon Moskovan patriarkka Kiril tapasivat Kuubassa muutama päivä sitten. He antoivat yhteisen julkilausuman, jossa kiinnitettiin vahvasti huomiota Lähi-Idän kristittyjen epätoivoiseen asemaan. He olivat sitä mieltä, että länsi ei ole enää kristillinen, koska sitä ei kiinnosta näiden Lähi-Idän kristittyjen hätä tällä hetkellä, tutkija lausuu.

Radio Dein Ajankohtaistunti torstaisin kello 9.00-10.00. Kuuntele Pertti Multasen haastattelu Radio Dein arkistosta.

Lue aiheeseen liittyviä Seurakuntalaisen artikkeleja:

Euroopan parlamentti: ”Lähi-Idän kristityt kokevat eksistentiaalista uhkaa”

ISIS vapautti sieppaamansa 43 assyrialaista kristittyä

Ulkoministeri Lavrov: Venäjä tukee Syyrian kapinallisia ISIS:iä vastaan