Lähetystyötä tekevissä kirkoissa ja järjestöissä on katseltu Suomen lähetysneuvoston julkaisemia tuoreita tilastoja vakavina. Kylväjän lähetysjohtaja Magnus Riska ja koulutuspäällikkö Hanna Lindberg uskovat, että lähetysherätys voidaan vielä elää uudestaan.
Joka vuosi koottavat luvut lähetystyöntekijöiden määristä ovat hätkähdyttäviä mutta eivät yllättäviä. Grafiikka piirtää korkean ja terävähuippuisen vuoren, jonka etuseinämä muuttuu 1960-luvulla hyvin jyrkäksi.
Huipulta on tultu alas yhtä kyytiä 1990-luvulta saakka, ja nyt on palattu 1960-luvun puolivälin tasolle.
Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Magnus Riska uskoo, että suunta voi vielä muuttua, mutta siihen tarvitaan raamattuherätys.
– Lähetysherätystä edeltää aina raamattuherätys ja rukous.
Riska nostaa 1960-luvulta esiin opiskelijaherätykset, jotka vaikuttivat intoa rukoilla ja opiskella Raamattua. Herätys synnytti järjestöjä, jotka kanavoivat nuorten innon lähetysalueille. Moni lähti pioneerialueelle ja palveli siellä koko työuransa.
Tilastojen takana on tietenkin myös yhteiskunnallisia muutoksia, Riska muistuttaa.
– Lasku näyttää jyrkkenevän 1990-luvun alussa. Silloin oli lama, jonka aikana Suomen bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa 12 prosenttia.
Kolme neljästä erosta ulkomaille
Vaikeina aikoina arvot koetellaan. Magnus Riskan mukaan Kylväjä on pyrkinyt ja onnistunut käyttämään kolme euroa neljästä suoraan ulkomailla tehtävään työhön.
Tai oikeastaan jokainen euro käytetään ulkomaantyöhön, koska Kylväjällä ei viime kädessä ole muuta syytä olla olemassa, kuin juutalaistyö, pioneerityö ja diasporatyö.
”Sanoisin, että vaikuttavuus on kohtalaisella tasolla.”
Tästä priorisoinnista kertoo myös Kylväjän kesäpäivillä lauantaina julkaistava uusi strategia ”Yhteyteen kutsutut – tienviittoja 2030-luvulle”. Kesäpäivät järjestetään yhteistyössä Turun Mikaelinseurakunnan kanssa.
– Olemme pieni järjestö, jolla on ulkomailla 35 työntekijää 14 alueella. Sanoisin, että vaikuttavuus on kohtalaisen korkealla tasolla, Riska toteaa.
Hän näkee järjestönsä toimintakulttuurissa paljon samaa kuin nopeasti kasvavassa Mekane Yesus -kirkossa.
– Vaikka toimintakulttuurimme on hyvin suomalainen, arvomme muistuttavat paljon maailman nopeimmin kasvavan Mekane Yesus-kirkon arvoja. Niitä ovat Raamatun arvovalta, rukous ja evankeliumin jakaminen.
– Missiologit ovat kerta toisensa jälkeen todistaneet, että kirkot, jotka panostavat lähetykseen, kasvavat.
Globaalia ammattilaisuutta
Klassinen teologia ei Riskan mukaan saa tarkoittaa juuttumista vanhoihin työtapoihin. Ollakseen vaikuttavaa, tulevaisuuden lähetystyön on muututtava jatkuvasti ympäristön tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.
Voiko tulevaisuuden lähetystyö olla esimerkiksi globaalia ammattilaisuutta ja asiantuntijaprojekteja?
– Tuo on tärkeä kysymys. Lähetystyö on jo muuttunut. Esimerkiksi Etiopiasta on lähtenyt kotiapulaisia Arabian niemimaalle. Nämä henkilöt eivät ole perinteisiä lähetystyöntekijöitä, mutta moni heistä on tavoittamattomien tavoittaja. Uskon, että tulevaisuudessa tarvitaan kaikenlaisia tapoja tehdä lähetystyötä.
Uusia lähettäviä maita ovat esimerkiksi Brasilia ja Nigeria.
Suurin osa lähetystyöntekijöistä ei enää tule pohjoisesta vaan globaalista etelästä. Uusia lähettäviä maita ovat esimerkiksi Brasilia, Etelä-Korea, Filippiinit ja Nigeria.
Magnus Riska näkee tässäkin taustalla Raamatun ja rukouksen.
– Globaalissa etelässä kirkot arvostavat Raamattua ja rukousta enemmän kuin me täällä pohjoisessa. Tämä näkyy sekä kirkkojen kasvussa että lähetystyöntekijöitten määrissä.
Katse lapsityöhön
Kylväjän koulutuspäällikkö Hanna Lindberg muistuttaa, että puhe herätyksestä tarvitsee rinnalleen myös puhetta kodeissa ja seurakunnissa annettavasta kristillisestä kasvatuksesta.
– Identiteetti kristittynä ja ymmärrys lähetystyöstä syntyvät usein jo nuorena. Järjestöt jatkavat tästä. Annamme lähetystyöntekijäkoulutukseen tuleville historiallista perspektiiviä ja eväitä ymmärtää lähetystyön kontekstia.
Lindberg tähdentää, että lähetystyöntekijän identiteettiä rakennetaan aina kristityn identiteetin varaan.
– Elämänvalinnoista, opiskelusta, ajattelusta ja työkokemuksesta rakentuu pohja, jonka varassa lähetystyöhön voi lähteä. Sitä polkua tunnustelevalle ja tätä polkua jo kulkeville haluamme antaa välineitä kulttuurirajat ylittävään työhön ja itsensä johtamiseen, mikä on yksi tärkeimpiä asioita työssä jaksamisen kannalta.
Kun koulutus onnistuu, se antaa realistisen käsityksen siitä, mihin on ryhtymässä, ja myös valmiuksia kohdata yllätyksiä.
– Yllätyksiä tulee aina – suhteessa olosuhteisiin ja suhteessa itseen.
Peloista puhuminen rohkaisee
Lähetystyössä on tärkeää oppia nojaamaan omien voimien ja visioiden sijaan Jumalan lupauksiin, Hanna Lindbergin korostaa.
– Jumalalla on kansoille omat aikansa. Jos oman työn aika ei osu sadonkorjuuseen tai herätyksiin, on voitava luottaa, että hedelmää kannetaan, kun on hedelmän aika. Tartumme lupauksiin uskossa, vaikka emme näe.
Parasta palautetta lähetystyöhön koulutettavat ovat antaneet toisten lähetystyöntekijöiden avoimesta ja rehellisestä vertaistuesta.
Ensimmäisen sukupolven kristityt innostavat.
– Omasta polusta ja siihen liittyvistä peloista ja pettymyksistä puhuminen ja niistä selviytyminen ovat antaneet sekä realismia että toivoa.
Hanna Lindbergiä innostaa valtavasti Kylväjän työyhteyteen tulleiden ensimmäisen sukupolven kristittyjen rakkaus Jeesukseen ja palo kertoa hänestä.
– He ovat meille valtava resurssi ja muistuttavat, että ihmisen on saatava kuulla evankeliumi. Sen kautta Jumala lahjoittaa pelastavan uskon ja syntien anteeksisaamisen.
Kylväjän strategia ”Yhteyteen kutsutut – tienviittoja vuoteen 2030” julkistetaan Kylväjän kesäpäivillä Turussa lauantaina 5.6. kello 18. Tilaisuutta voi seurata osoitteessa kylvaja.fi. Strategian voi lukea julkistamisen jälkeen täältä.
