Satoja eläkeläisiä haastatellut Karl Pillemer kirjoitti kirjan onnellisen parisuhteen salaisuudesta.
Nuoremmat sukupolvet voivat oppia vanhemmilta sukupolvilta monessa asiassa. Kirjailija ja gerontologi eli ikääntymisen tutkija Karl Pillemer on haastatellut satoja eläkeläisiä kerätäkseen heiltä elämänviisauksia. Haastattelujen pohjalta hän kirjoitti kirjan 30 lessons for loving. Kirjaan haastatellut amerikkalaiset vanhukset edustavat yhteensä 25 000 avioliittovuotta.
Vanhusten mukaan kannattaa valita kumppani, jonka kanssa jakaa samat elämänarvot. Aiheesta kannattaakin puhua ajoissa, jotta oikeasti tietää mitä toinen elämältä haluaa. Kirjassa kannustetaan puhumaan arvoista, unelmista ja suunnitelmista. Samalla muistutetaan että yhteisen taipaleen aikana olisi hyvä oppia puhumaan tärkeistä asioista koko ajan paremmin.
Pieniin asioihin panostamisen vanhukset nostavat esimerkkien kautta esiin. Noin 80-vuotias mies kertoo yllättäneensä kaikki itsensä mukaan lukien lähteässään vaimonsa mukaan balettiin. Hän sanoo vaimonsa näin huomioimisen olleen arvokasta suhteelle. Jokaisessa arkisessakin tilanteessa voi päättää, suhtautuuko toiseen kannustavasti, vai vähetteleekö ja on välinpitämätön. Kohteliaisuus ja avuliaisuus kannattaa myöhemminkin kuin suhteen alkumetreillä.
Avioliitto tulee aina ensin
Ruuhkavuosissa eläville vanhukset haluaisivat muistuttaa, että hyvä parisuhde välittyy lapsille. Huonossa suhteessa elävät vanhemmat välittävät usein tahtomattaankin pahaa mieltä myös lapsiin. Vanhukset sanovat, ettei avioliittoa kannata uhrata lapsille. He kehottavat löytämään kahdenkeskistä aikaa, sillä se on elinehto rakkaudelle.
Avioliittoon voi suhtautua harjoitteluna. Sen aikana koko ajan opitaan lisää siitä, kuinka yhdessä selvitään mitä erilaisimmista ja vaikeimmista tilanteista. Vanhukset muistuttavat, ettei yksikään avioliitto ole valmis, vaan kaikki oppivat koko ajan paremmaksi toisen kunnioittamisessa ja huomioimisessa. He huomauttavat, ettei kannata murehtia liikaa.
Murehtiminen onkin yksi asioista, jota haastatellut vanhukset yleisimmit katuivat. He kertoivat murehtineensa liikaa asioita, joita ei sitten tapahtunutkaan. Kun jotain pahaa tapahtui, se tuli niin yllättäin etteivät he olleet sitä etukäteen ymmärtäneet murehtia.
Lähde: fiidi.fi
Kuva: Pixabay/Huskyherz
