Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Suomalaislaivan harharetki Gazaan

 

Jos ääri-islamistisen Hamasin komentamaan Gazaan halutaan oikeasti apua, se onnistuu Israelin raja-asemilta, joitten kautta toimitetaan päivittäin rekkakuormittain humanitääristä helpotusta. Asevarusteluun tai rakettien rakentamiseen käytettävää materiaalia Israel ei kuitenkaan päästä Gazaan.

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

Näitä avustamisen rajoja koetteli vajaat kaksi viikkoa sitten Gazan edustalle seilannut Estelle -alus. Suomen lipun alla purjehtineen laivan seikkailua seurattiin parin viikon ajan myös Israelin uutisissa. Israelin rajavartiosto pysäytti odotetusti ruotsalaisomistuksessa olevan laivan kansainvälisellä merialueella ja ohjasi sen Ashdodin satamaan. Estelle yritti tuoda Israelin saartamaan Gazaan symbolisesti humanitäärisenä apuna muun muassa pienen lastin sementtiä, satoja jalkapalloja, pyörätuoleja ja lastenkirjoja. Laivan matkustajina oli muun muassa viiden eri maan kansanedustajia. Suomea edustivat laivan kapteeni Mika Jämiä ja puosu Wellu Koivisto, jotka operaation päätteeksi lennätettiin Suomeen. Estelle -alus on toistaiseksi takavarikoituna Ashdodissa.

Suomen ulkoministeriö ei hyväksy Gazan saartoa, se tulisi purkaa viivytyksettä. Ministeriö huomautti Israelille, että tämä on myös EU:n yhteinen kanta. Ministeriön lausunnossa todettiin lisäksi, että saarto vaikuttaa haitallisesti Lähi-idän poliittiseen tilanteeseen ja aiheuttaa Gazan siviileille tarpeetonta kärsimystä.

Saartoa vastustavasta kannasta huolimatta suomalaisviranomaiset varmistivat jo ennen Estellen lähtöä, että kaikki laivan matkustajat olivat tietoisia merisaarron murtamiseen liittyvistä riskeistä.

Ruotsalaisorganisaatio Ship to Gaza tiesi siis purjehtivansa kohti ongelmia. Estellen miehistö ja matkustajat halusivat kuitenkin kertoa viestinsä Gazan edustalla, vaikka konsti saarron purkamiseksi oli jo vanhentunut. Turkkilaisalukset eivät nimittäin onnistuneet reilut kaksi vuotta sitten pyrkimyksessään, vaan aiheuttivat ison diplomaattisen kriisin Turkin ja Israelin välille. Tuo ristiriita on yhä ratkaisematta.

Vuonna 2010 yhdeksän turkkilaista aktivistia kuoli Israelin joukkojen rynnäkössä Mavi Marmara -laivasaattueeseen. Tapahtumia tutkinut kansainvälinen komissio piti lopulta Gazan saartoa Israelin kannalta oikeutettuna, mutta arvosteli Israelin rajasotilaitten liiallista voimankäyttöä. Tosin laivalla olleet niin sanotut rauhanaktivistit löivät ja puukottivat aluksi israelilaisia. Myöhemmät haastattelut toivat esiin, että suurin osa turkkilaislaivueen matkustajista oli islamilaisen Hamas -solidaarisuusryhmän jäseniä. Gazalainen Hamas ei hyväksy Israelin olemassaoloa.

Suomessa kuten muissakin EU:n maissa useat asiantuntijat syyttävät runsain sanoin Israelia. Esimerkiksi dosentti Pertti Multanen Helsingin yliopistosta totesi viime viikolla Kansan Uutisten haastattelussa, että Gaza on maailman suurin avovankila, jonka rajoja Israel kontrolloi äärimmäisen tarkasti. Multasen mielestä Estellen reissu oli arvokas, koska se voi osaltaan kääntää maailman yleistä mielipidettä vaatimaan Gazan saarron purkamista.
Multanen kummemmin kuin muutkaan Israelia kritisoivat Lähi-idän asiantuntijat eivät puhu siitä tosiasiasta, että Gazan saarto oli mahdollista purkaa jo vuonna 2005, kun Israel vetäytyi yksipuolisesti Gazasta ja luovutti hallinnon palestiinalaisille. Ääri-islamistinen Hamas kuitenkin voitti vuonna 2006 vaalit ja ajoi lyhyessä sisällissodassa maltillisemman Fatahin ja presidentti Mahmoud Abbasin joukot ulos Gazasta.

Gazassa köyhä kansa kiistatta kärsii, mutta asialla on toinenkin puoli. Hamas siis pitää yhä valtaa Gazassa ja operoi raketti-iskuja Israeliin. Esimerkiksi vuoden 2009 Gazan sodan alla ja sodan aikana näitä raketteja ammuttiin Israelin siviiliasutuksiin tuhansia. Tämä on aiheuttanut ongelmia liki miljoonalle Israelin eteläosissa asuvalle. Itse asun 30 kilometrin päässä kohutusta Gazasta. Olen kokenut moneen kertaan, millaista on kiirehtiä rakettihälytyksen vuoksi pommisuojaan, ja miten arjen työrytmi sekä lasten ja lastenlasten koulutyöt keskeytyvät viikoiksi.

 

 
Dei, Mooses, artikkeliban. (1/2) 29.6.- MJa