Sinä vastasit minulle (Ps. 22:22)

 

Kuinka ihmeelliset, toivon vahvat ja uljaat hevosvaljakot! Vaikka olosuhteet kääntyivät niin miinukselle, että mittarit paukkuivat pakkasesta ja vaikka voimani oli jo kuivettunut kuin saviastian jauhettu siru paahteessa, Sinä vastasit!

Sinä vastasit minulle eli Sinä pidit minua sen arvoisena, että halusit reagoida, puuttua vain minun yhden kuolemaan taipuneen ihmisen elämään. Sinä vastasit minulle eli Sinä laskit koko täyteytesi eteeni kuin jumalallisen herkkukorin ja minä sain palata elämään!

Perheniemi neliöb. 7.-13.10.

Sinä vastasit minulle. En ole, Herra, sen arvoinen, enkä jaksanut uskoa siihen enää. En osannut odottaa, että vielä kärsimyksien pitkien aikojen jälkeen Sinä muistaisit minut. Sinä muistaisit minut – et vain tätä hetkeä, vaan kaikki kohtaamani vaikeudet ja kaikki hysteerisen yksinäiset kyyneleet.

Kiitos, että Sinä et ole valtaistuimellesi jämähtänyt, vanha, liian painava ja täynnä itseään oleva kuningas. Sinä juokset jokaiseen ovenrakoon kuullaksesi nekin sanat, jotka jäivät huulilleni. Sinä käskit enkeleitäsi ja pimeyden voimia vain minua varten niinäkin päivinä, kun luulin ettet ollenkaan välitä.

Sinä vastasit, Sinä aina vastaat! OI, muista sieluni: minulla on Jumala, joka ei kertakaikkiaan voi jättää vastaamatta! Siksi älä katso kalentereita, älä vain olosuhteita, älä laske laaksoissa vietettyjä päiviä, vaan odota Jumalan vastauksia! Ne tulevat kuin kuohuava meri ja mullistavat kaiken!

Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.