Kirjoittanut
Vuokko Vänskä on pitkän linjan journalisti, jolla on myös kahdenkymmenen vuoden kokemus lähetystyöstä Japanista.Alkaneen vuoden lokakuussa tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Uusi Tie -lehti ilmestyi. Näytenumero ilmestyi 29.10.1964 ”toisten ihastukseksi ja toisten vihastukseksi”, kuten Martti Kaipainen kirjoitti Kolme vuotta Kansanlähetystä -kirjassa vuonna 1970. Lehteä ja kirjoja julkaisemaan perustettiin Kustannus Oy Uusi Tie. Uusi Tie -nimi viittaa Heprealaiskirjeen 10. luvun jakeeseen 20, jonka mukaan Kristus on avannut meille uuden, elämään vievän tien.
On huomattava, että vaikka nykyisin lehden taustajärjestönä on Kansanlähetys, se syntyi jo ennen Kansanlähetystä yhdistämään hajallaan olevaa uuspietististä herätysrintamaa. Tästä johtuen lehti käsittelee edelleen viidennen liikkeen muidenkin järjestöjen kuin vain Kansanlähetyksen työtä ja kertoo uutisia laajasti herätyskristittyjen toiminnasta ja elämästä. Vainottu seurakunta on kulkenut aina mukana lehden agendassa. Ensimmäisten julkaistujen kirjojen joukossa oli Richard Wurmbrandin teos ”Kristus rautaesiripun takana”. Se oli synnyttämässä rukousta ja toimintaa rautaesiripun takaisten kristittyjen hyväksi. Lähetystyöstä kertovat artikkelit lisääntyivät, kun Kansanlähetys perustettiin vuonna 1967.
On mielenkiintoista lukea ensimmäistä pääkirjoitusta, joka perustelee lehden syntyä. Kirjoituksessa ei suinkaan halveksita jo olemassa olevia lehtiä, ”isoja veljiä”, kuten Kotimaata tai Sanaa, vaan nostetaan niille hattua. Kotimaalla nähdään olevan oma tehtävänsä kirkollisena äänenkannattajana ja Sana-lehdellä evankelistana kirkosta vieraantuneille. Näiden lisäksi tarvittiin ”uusi pasuuna entisten rinnalle”. Herätyksen kaipuu ja evankeliumista kertominen uusien voittamiseksi Kristukselle oli auran kärkenä. Linjan perustana oli uskollisuus Raamatulle. ”Raamattunäky merkitsee sitä, että hengellinen työ nähdään iäisyysvalossa. Taivaan valtakunnan lapset syntyvät täällä alhaalla”, ensimmäinen pääkirjoitus muistutti. Näkynä oli myös kristittyjen kasvattaminen uskossa ja vastuussa toisten evankelioimisesta.
Lehdellä on alusta asti ollut herättävä tehtävä kirkossa ja yhteiskunnassa. Se on halunnut käsitellä ajan ilmiöitä Raamatun suuntaviivojen mukaan. Nähtiin, että ”Jumalan kansan velvollisuutena on tarttua kovin ottein kiinni hengellisen ja yhteiskunnallisen elämän sairausilmiöihin”. Julkinen sana seurasi tuolloin hengellistä toimintaa ja etsi aihetta arvostella tai jopa pilkata lehden linjaa, kuten Kaipainen vuonna 1970 kirjoitti. Olipa kirjoituksista tehty eduskuntakyselykin.
Vaikka Uusi Tie on arvostellut kirkkoa ja ollut huolissaan sen sisällä vaikuttavista Raamatun sanasta poikkeavista tuulista, kritiikki ei ole noussut taistelusta kirkkoa vastaan vaan sen puolesta. ”Oikea, asiallinen, rakkaudesta syntynyt kritiikki varjelee kirkkoa”, pääkirjoitus totesi.
Lehden perustajilla on ollut aikanaan selkeä hengellinen näkemys. Siitä ei ole tarvis luopua, sillä se kantaa myös meitä nykyisiä lehden tekijöitä. Uudella Tiellä on yhä oma paikkansa ja tehtävänsä kirkossa ja yhteiskunnassa.
