Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Tutkija: Uusi kirkolliskokous tuskin muuttaa avioliittokäsitystä

 

Kuva: Pixabay

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen ei ennakoi suuria muutoksia tulevalle kirkolliskokouskaudelle.

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalien alustava tulos ratkesi keskiviikkoiltana. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salmisen mukaan ”yhteistä kansankirkkoa” korostavat ehdokkaat tuntuvat olevan vahvoilla uudessa kirkolliskokouskoostumuksessa.

– Senkin tyyppistä linjausta näkyy, että ne jotka selkeästi profiloituvat liberaaliksi tai konservatiiviksi, saavat ehkä enemmän ääntään esiin, Salminen kommentoi Seurakuntalainen.fi:lle.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Salmisen mukaan valitsijayhdistysten listoilla oli havaittavissa selkeämpää profiloitumista. Hän ottaa esimerkiksi liberaalit Tulkaa kaikki ja Kevään kirkko -liikkeet sekä toisaalta konservatiivisemmat Tunnustukselliset tai Kristillisten arvojen puolustajat -listat.

– Ne eivät ole määrällisesti niin isoja ryhmiä kuin yleisemmät kirkolliset porukat, mutta vaikutelma on, että ne ovat nostaneet enemmän kärkeä näihin vaaleihin, Salminen sanoo.

Puoluepoliittisilta listoilta ei Salmisen mukaan tullut erityisen paljon kirkolliskokousedustajia, kaikkiaan vain viitisentoista. Näistä yhdeksän valittiin Keskusta ja sitoutumattomat -listalta. Seurakuntavaaleissa poliittisilla listoilla on kirkolliskokousvaaleja suurempi merkitys, mutta sielläkin niiden vaikutus on vähentynyt.

Avioliitto ja määräenemmistö puhuttavat tulevalla kaudella

Samaa sukupuolta olevien avioliittojen on määrä tulla Suomessa voimaan vuonna 2017. Keskustelu samaa sukupuolta olevien liittojen siunaamisesta tai vihkimisestä tulee siis ajankohtaiseksi kirkolle tulevan kirkolliskokouskauden aikana.

– Avioliittokäsityksessä muutosta ei varmaankaan tulla tekemään. Se tulevan kirkolliskokouksen pitää kuitenkin linjata, miten kirkko tulee toimimaan, kun Suomen avioliittolaki muuttuu, Veli-Matti Salminen toteaa.

Kotimaa-lehti teetti viime joulukuussa kyselyn, jossa selvitettiin ehdokkaiden kantaa muun muassa määräenemmistövaatimukseen. Sen mukaan monet kirkolliskokouksen päätökset vaativat toteutuakseen kolmen neljäsosan määräenemmistön. Määräenemmistövaatimuksen loiventaminen tai siitä luopuminen sai Kotimaan kyselyssä yhteensä 70,3 prosentin kannatuksen. Veli-Matti Salminen ei usko, että suhdeluku olisi valittujen kohdalla sama.

– Uskon, että määräenemmistöstä luopumisen kannattajia on lopulta vähemmän näissä valituissa. Mutta keskustelu määräenemmistöstä tulee varmaankin lisääntymään.

Valituista 46 prosenttia oli uusia, mikä ei Veli-Matti Salmisen mielestä ole erityisen suuri osuus, sillä joissain vaaleissa edustajista on vaihtunut yli puoletkin.

Kirkolliskokoukseen valitaan kaikkiaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa kaudelle 1.5.2016–30.4.2020.

 
artikkelibanneri Uusi Tie