Kirjoittanut
Evoluutiokriittisyys ja biokemian tutkimus on räjähdysaltis yhdistelmä kulttuurissa, jonka tärkeimpiä kertomuksia on elämän syntyminen itsestään ja ihmisen kehittyminen sattuman ja luonnonvalinnan kautta luomakunnan herraksi. Kaiken järjen mukaan Matti Leisolan ei olisi pitänyt tällaisessa ilmapiirissä koskaan tulla professoriksi. Toisin kuitenkin kävi. Mitä hiljattain eläkkeelle jäänyt bioprosessitekniikan professori ajattelee uransa aikana kokemastaan vastatuulesta?
– Vastustus on pitänyt nöyrempänä, jos ei muuta. Olen ajatellut usein esimerkiksi Joosefia, Danielia ja Daavidia, joita kaikkia pompoteltiin, mutta Jumala nosti heidät kuitenkin omana aikanaan johtaviin asemiin. Toisaalta on muistettava, että toiset Kristuksen seuraajat eivät saa tässä elämässä menestystä ja kärsivät jopa marttyyrikuoleman. Loppujen lopuksi kaikki on Jumalan kädessä.
Matti Leisola on kohdannut uransa aikana monta sensuuripyrkimystä.
– Yhteensä kolmen yliopiston rehtorit Suomessa ovat urani aikana tahtoneet peruuttaa evoluutiokritiikkiä käsittelevän, jo sovituksi ymmärretyn luennon tai seminaarin.
Lisäksi lehdistö on kunnostautunut älykkään suunnittelun idean ID:n vähättelyssä säännöllisesti. Esimerkiksi kun Leisolan suomeksi toimittama kirja Evoluutio – kriittinen analyysi julkaistiin, se osattiin teilata Helsingin Sanomissa jo muutaman päivän kuluttua.
– Kukaan ei lue, sisäistä lukemaansa ja kirjoita asiantuntevaa arviota tuosta kirjasta noin lyhyessä ajassa. Niin ei nytkään käynyt.
Motivaationa nuoriso
Leisola ei ole piilotellut näkemyksiään vaan on puhunut niistä avoimesti ja julkisesti. Tärkein motivaatio tähän ovat olleet omat lapset ja nuoret ihmiset yleensäkin sekä kysymys siitä, minkälaisen maailman seuraava sukupolvi saa. Tavoitteena on ollut pysäyttää ihmiset ajattelemaan itse. Leisola katsookin voivansa toimia vain joidenkin argumenttien onttouden paljastajana, muttei kenenkään käännyttäjänä. Jossain vaiheessa se, mitä on sanottu, on tarpeeksi ja silloin pitää antaa sanojen vaikuttaa.
– Ei Jeesuskaan lähtenyt juoksentelemaan rikkaan nuorukaisen perään. Vain muutama sydämeen osunut sana riitti.
Mitä Leisola haluaisi sanoa tämän päivän nuorille kristityille tiedemiehille ja -naisille?
– ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.” Tiedemaailmassa kristinusko kyseenalaistetaan, mutta kristinuskossa ei ole mitään hävettävää, sillä se on totuus. Se antaa vastaukset kaikkiin oleellisiin kysymyksiin kaiken alkuperästä elämän tarkoitukseen. Totuutta on aina helpompi puolustaa kuin valhetta.
TEKSTI: MIIKKA NIIRANEN
