Tšadin Agricola

 

Jesaja Ligringin ansiosta koko Raamattu on pian nangjere-kansan käsissä Tšadissa. Mirja Ronning vasemmalla. Kuva: Maarit Kattilakoski

Jerusalemin Raamatunkääntäjien kodissa on koulutettu lukuisia raamatunkääntäjiä. Yksi heistä on Jesaja Ligring.

Reformaation merkkivuosi muistuttaa siitä, miten tärkeää Raamatun saaminen suomeksi oli omalle kansallemme vuonna 1642. Yksi Mikael Agricolan nykyajan kollegoista on Jesaja Ligring, joka kääntää Raamattua äidinkielelleen nangjereksi Tšadissa. Jesaja on seurannut sisukkaasti jo nuorena saamaansa kutsumusta raamatunkääntäjäksi.

– Kiitän Jumalaa siitä, että hän on johdattanut elämääni. Se, että olen täällä, on täysin hänen tekonsa.

Piplian neliö

Hän vieraili Suomessa äskettäin kertomassa käännöstyöstä ja Jerusalemin Raamatunkääntäjien kodin avusta siinä.

– Tärkeintä on Jumalan Sana. Sen avulla voi tulla tuntemaan häntä ja voi palvella häntä. Siksi halusin kääntää Raamattua omalle kielelleni. Sain rakkauden heprean kieleen ja pääsin sitä opiskelemaan. Nyt voin kääntää suoraan hepreasta, Jesaja totesi.

Vanhan testamentin käännös on loppusuoralla, enää pienet profeetat puuttuvat.

Kutsumus kantaa

Jesajan tie Tšadista Jerusalemiin ja vierailulle Suomeen on ollut monivaiheinen. Hän päätti lähteä seuraamaan Jeesusta 10-vuotiaana. Perheen äiti oli uskova, mutta isoisä palvoi kuuta, tähtiä ja muita luontokappaleita. Kun Jesaja oli 19-vuotias, maassa riehui sisällissota, oli nälänhätää ja elämä oli vaikeaa. Koulumatkat piti taittaa jalan vaarallisia reittejä.

– Kyselin, miksi Jumala pitää minua hengissä kaiken keskellä ja halusin lopettaa koulun. Yhtenä päivänä tunsin, että joku kävelee takanani. Sama jatkui seuraavana päivänä. Sitten kuulin äänen, joka sanoi: Älä huolehdi siitä, että elämä on vaikeaa. Minä teen sinusta palvelijani.

Nuorukaisella oli kuitenkin toiset suunnitelmat. Hän halusi poliisiksi ja pyrki naapurimaahan opiskelemaan, mutta ovet sulkeutuivat kerta toisensa perään. Oma seurakunta halusi hänen opiskelevan pastoriksi. Kun hän lopulta suostui, varat raamattukouluun löytyivät. Jo varhain hän sai sydämelleen halun kääntää Vanhan testamentin kansalleen, Uusi testamentti oli jo olemassa. Kului kuitenkin pitkään ennen kuin hän pääsi tehtävään. Hänet haluttiin opettajaksi kouluun ja pastoriksi.

Kerran hänen johtajansa tarjosivat hänelle apurahaa teologian opiskelemiseen naapurimaassa. Tarjous houkutteli, mutta Jesaja päätti ensin paastota ja rukoilla. Hän koki Herran sanovan, että vasta kymmenen vuoden kuluttua olisi aika lähteä opiskelemaan pidemmälle. Vaikka kaikki kummastelivat päätöstä, hän pyysi, että apuraha annettaisiin toiselle. Kymmenen vuoden kuluttua ihmeellisten vaiheiden kautta hänelle todellakin avautui mahdollisuus lähteä opiskelemaan hepreaa Jerusalemiin.

– Haluan myöhemmin auttaa myös muita kääntäjiä. Sitä varten on opiskeltava lisää teologiaa aina väitöskirjaan asti.

Israelissa Raamatun teksti avautuu

– Olen kiitollinen siitä, että lähes 20 vuotta sitten tapasin Mirja ja Halvor Ronningin Israelissa, jossa sain opiskella heidän perustamassaan Raamatunkääntäjien kodissa. Se on hyvä paikka eri maista tuleville kääntäjille.

– On ensiarvoisen tärkeää oppia hepreaa ja tutustua Raamatun maahan. Teksti herää eloon, kun saa omin silmin nähdä mitä luemme. Raamatunkääntäjien kodin työ on tärkeä osa Jeesuksen lähetyskäskyn toteutumista. Se auttaa tavoittamaan maailmaa Jumalan sanalla, Jesaja kiittää.

Mirja Ronning (o. s. Syväntö) on itse opiskellut hepreaa Jerusalemin yliopistossa ja tietää kielen osaamisen merkityksen Raamatun ymmärtämiselle. Siksi he perustivat Halvorin kanssa paikan, josta käsin eri puolilta maailmaa tulevat kääntäjät osallistuvat Heprealaisen yliopiston kursseihin. Opintojen lomassa perehdytään maan luontoon, maantieteeseen, historiaan, mikä auttaa monien kielikuvien ymmärtämisessä.

– Jesaja tuli puolen vuoden kurssillemme vuonna 1997–98. Oma erityinen johdatus oli siinäkin, miten hän kuuli työstämme ja pääsi ensin Norsunluurannikolle heprean kurssille, joka vaadittiin Jerusalemiin tulolle, Mirja kertoo.

Jerusalemin lähellä sijaitsevan Raamatunkääntäjien kodin vaiheet ovat täynnä ihmeitä keskellä arkea ja akateemisuutta. Moni suomalainen vapaaehtoinen on antanut tärkeän panoksen kodin rakentamiseen ja toimintaan. Se on antanut opiskelumahdollisuuden jo noin 150 kääntäjälle kymmenistä eri maista. Kodin tarinan kertoo Mirja Ronningin teos Jerusalemista maailman ääriin (Päivä, 2016).

ks. Raamattukoti

 

 

Aiheet