Kirjoittanut
KUUNTELE KLIPPI. Radio Dein Viikon vieras Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen esittää kirkolle uutta yhteistyömallia suurten mediatalojen kanssa. Pentikäinen ehdottaa, että kirkko voisi palkata esimerkiksi Helsingin Sanomiin kirkollisia asioita seuraavan toimittajan, joka työskentelisi lehden toimituksessa.
Mikael Pentikäinen pitää ”hyvin todennäköisenä”, että toimitukset tekevät tulevaisuudessa aivan uudentyyppisiä sisällöntuotantosopimuksia esimerkiksi erilaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.
– Olen tätä itse esittänyt ja pohtinut jo silloin, kun olin päätoimittajan tehtävissä, kertoo Pentikäinen Radio Dein haastattelussa.
Pentikäinen näkisi tässä joukossa mielellään myös kirkon.
– Media ei ole jatkossa enää bisnes vaan lehteä tehdään ja omistetaan jatkossa muista syistä, Pentikäinen arvioi ja uskoo, että edessä on paluu sanomalehtien syntyaikaa muistuttavaan tilanteeseen, jolloin aatteet ja talousajattelua syvemmät arvot olivat toimialan kimmokkeena.
Radio Dein Viikon vieras -haastattelussa Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja pohtii digitalisoitumisen vaikutusta median tekotapaan, kuluttamiseen, ansaintaan, rahoitusmalleihin, rakenteisiin, kilpailuun ja rooliin vallan vahtina.
– Sanotaan, että lehdistö on neljäs valtiovalta. Mediamurros heikentää perinteisen journalismin roolia vallan vahtimisessa. Samalla on hyvä nähdä, että tapahtuu sisäinen muutos. Suomen kaltaisissa maissa, joissa on vapaa media, perinteisen median rooli vallan vahtina vähenee, mutta sosiaalisen median rooli kasvaa.
Sosiaalisen median kautta on avautunut mahdollisuus vahtia vallanpitäjiä myös sellaisissa maissa, joissa ei ole vapaata mediaa.
”Pitäisi nähdä vaivaa, että ihmiset eivät lukisi vain viihtyäkseen”
Digitalisoitumisen myötä sanomalehtien on yhä vaikeampaa saada rahoitusta. Tilaajia kaikkoaa, kun vaihtoehtona ovat ilmaiset sisällöt, ja mainostajista on kova kansainvälinen kilpailu muun muassa Googlen, Applen ja Facebookin haastaessa paikallisia mediataloja.
Mikael Pentikäinen ei usko valtion lehtituen pelastavan vakavaa journalismia yksityisissä mediataloissa. Lehtimies pohtii uusia rahoitusmuotoja.
– On mahdollista, että joku kulttuurista innostunut taho antaa rahat kulttuuritoimittajan palkkaamisen, ja tämä toimittaja toimituksen johdon alaisuudessa tekee niitä juttuja, mitä rahoittaja on toivonut. Yksi mahdollisuus on se, että mediaa ei enää omisteta sen takia, että sillä tehtäisiin rahaa, vaan sen takia, että halutaan muuttaa maailmaa.
Mikael Pentikäinen halusi nuorena miehenä papiksi. Vaikka hän päätyikin ensin Helsingin Sanomien toimittajakouluun ja parinkymmenen vuoden päästä valmistumisestaan Helsingin Sanomien päätoimittajaksi, maailmanparantajaksi hän pyrkii edelleen. Nyt mies on Keskustan EU-vaaliehdokas. Näin Pentikäinen kirjoitti vuoden alussa Otavan julkaisemassa Luottamus-kirjassa:
”Jokaisen journalismin ystävän pitäisi nähdä vaivaa sen puolesta, että ihmiset eivät lukisi vain viihtyäkseen, vaan myös ymmärtääkseen maailmaa ja osatakseen muuttaa sitä paremmaksi.”
Mikael Pentikäinen pohtii uskoa, kirkkoa, mediaa ja politiikkaa Radio Dein Viikon vieraana 31.3-4.4 klo 10.50 ja 15.20. Koosteuusinta tiistaina klo 22.05
Kuuntele, kuinka Mikael Pentikäinen arvioi median murroksen vaikutuksia [toimittaja Kirsi Rostamo]:
