Kirjoittanut
KUUNTELE JUTTU. Kirkon työntekijät haluavat pitää lähetysmäärärahojen jakoa koskevat päätökset seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamushenkilöiden käsissä. Kirkolliskokouksen lähetysvaroja koskevalle keskitetylle päätöksenteolle ei lämmetä kirkon työntekijäkunnassa. Asia käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen ja Radio Dein kyselytutkimuksesta.
Vantaalla ja muutamissa muissa seurakuntayhtymissä käydään parhaillaan kovaa kiistaa lähetysmäärärahojen jaosta eri lähetysjärjestöjen kesken. Vääntöä on käyty myös siitä, mille toimielimelle lähetystyöhön osoitetuista varoista päättäminen kuuluu.
Vantaalla yhteinen kirkkoneuvosto on kahtena peräkkäisenä vuonna leikannut viiden kirkon lähetysjärjestön avustuksia. Jatkossa Vantaalla lähetysjärjestöjen avustuksista päättää yhteinen kirkkovaltuusto.
Julkisissa puheenvuoroissa on esitetty, että riita ratkaistaisiin uskomalla lähetysmäärärahoista päättäminen kirkon ylimmän päätöksentekoelimen, kirkolliskokouksen, ratkaistavaksi. Seurakuntien työntekijät eivät ehdotukselle lämpene.
– Vain noin viidennes vastaajista on sitä mieltä, että lähetystyön kohteet tulisi päättää keskitetysti eli vaikkapa kirkolliskokouksessa, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
Radio Dei ja Kirkon tutkimuskeskus kysyivät eri ammattiryhmiä edustavilta kirkon työntekijöiltä, kenellä pitäisi olla päätäntävalta lähetysmäärärahoja jaettaessa.
Päätöksenteon keskittämisen kannalla ovat muita hanakammin naispapit sekä kirkon viestintä- ja tiedotustehtävissä työskentelevät, mutta heistäkin vain vähemmistö uskoisi päätöksenteon kirkolliskokouksen käsiin.
– Tällä hetkellä käytössä oleva malli antaa tasapuolisesti eri lailla ajatteleville mahdollisuuksia siihen, että omat intressit tulevat näkyviin päätöksenteossa. Silloin esimerkiksi konservatiivien ja liberaalien asema ei ole sen parempi tai huonompi. Kumpikin ryhmä voi ajatella, että nyt voin seurakunnassa antaa tukea sille ryhmälle, jota itse haluan kannattaa, analysoi Salomäki.
– Moni mieltää tärkeäksi sen, että päätäntävalta pysyy ruohonjuuritasolla eli seurakunnissa.
Hanna Salomäen mukaan suomalaiset potevat tällä hetkellä paikallisten vaikutusmahdollisuuksien kriisiä. Kirkollisen päätöksenteon perinteet voivat antaa esimerkin siitä, kuinka ruohonjuuritason vaikutusmahdollisuuksia nostetaan uudelleen esiin, vaikka se joskus tarkoittaisi riitelyä.
– Kirkon perinne, että hyvin paljon asioita ratkaistaan konkreettisesti seurakuntatasolla, on monille hyvin tärkeä elementti kirkon päätöksenteossa.
Kielteisenä kehityksenä kirkon tutkimuskeskuksen johtaja näkee sen, että lähetysmäärärahojen jaosta on tullut monissa seurakunnissa vallankäytön väline.
– Tämä on levinnyt pääkaupunkiseudun keskusteluista laajemmaksi ilmiöksi. Tietyt seurakunnat ovat kritisoineet Etelä-Suomen päätöksentekomallia. Nyt ne haluavat tukea juuri niitä järjestöjä, joilta etelässä on leikattu rahaa. On reagoitu toisen seurakunnan päätökseen omalla päätöksenteolla, Salomäki kuvaa kirkollisen valtapolitiikan leviämistä etelästä maakuntiin.
Kirkon tutkimuskeskus ja Radio Dei kartoittivat lähetysmäärärahojen jakoon liittyviä asenteita seurakuntien eri työntekijäryhmille suunnatulla kyselytutkimuksella, johon vastasi runsaat 1900 kirkon työntekijää.
Radio Dei julkaisee lisää kirkon työntekijöiden lähetystyötä koskevan asennetutkimuksen tuloksia Ajankohtaistunnilla torstaina 25.4. klo 9-10. Studiovieraana Hanna Salomäki. Uusinta klo 13-14 ja yöllä klo 01-02. KUUNTELE JUTTU RADIO DEIN OHJELMA-ARKISTOSTA.
Tutkimustuloksia Radio Dein verkkosivuilla
