Onko silmä huonosti suunniteltu OSA 1(3)

 

 

Onko silmä huonosti suunniteltu? OSA 1(3)

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Koska kyseessä on eräs uusateistien tärkeimmistä perusteluista, jonka mukaan ”älykkään suunnittelun puute eli ’huono suunnittelu’ luomakunnassa”, tässä tapauksessa silmissä, poissulkisi Jumalan, käsittelen aihetta perinpohjaisemmin kolmessa blogissa.

Kuulevan korvan ja näkevän silmän – molemmat on Herra luonut (Sananl.20:12)

Olemme kaikki olleet yhden solun kokoisia. Tästä solusta on jakautumalla tullut satoja eri tehtäviin suunniteltuja soluja. Meillä on soluja, jotka näkevät ja soluja jotka kuulevat jne. Miten solut ”haistavat ja maistavat” eli miten tiedostamme aistimuksemme, on mysteeri.

Mitä enemmän tiedämme, sitä enemmän tietämättömyytemme lisääntyy. Osaamme kysyä täysin uudenlaisia kysymyksiä. Silmän väitettyyn ”evoluutioon” liittyen pitää kysyä esimerkiksi: ”Miten ”kambrikaudella” elänyt Opabinia sai viidennen tappisilmänsä. Kun tähän saadaan evoluutiotarina, pitää jatkaa kysymällä: ”Milloin sen välittämän kuvan tulkintaan liittyvä bio-ohjelma kehittyi? Kehittyikö se ennen tätä uutta optista instrumenttia vai vasta sen ’kehittymisen’ jälkeen?” Eihän uudesta optisesta instrumentista ole hyötyä ilman käyttö- ja tulkintajärjestelmää.

Ihminen on ”oppinut” vasta, kun hän tajuaa, miten tietämätön hän on. Tämä ei tarkoita, että tutkimus pitäisi lopettaa, vaan aivan päinvastoin, sitä tulee lisätä.

Älykkääseen suunnitteluun uskominen ei perustu tietämättömyyteen vaan alati lisääntyvään tieteelliseen tutkimustietoon, joka enenevässä määrin kyseenalaistaa pelkän sokean ”sattuman ja luonnonvalinnan ynnä perinteisten evoluutiomekanismien” suorituskyvyn kaiken ”luojana”.

Älykkäästä suunnittelusta sanotaan, että se ”ei ansaitse, että sitä kutsutaan teoriaksi ja se ei ole tiedettä”. Kuka määrittelee tieteen ja teorian? Onko materialismilla yksinoikeus tieteeseen? Jos sanotaan, että älykäs suunnittelu edellyttää tuntemattomia tekijöitä historian kuluessa ja tämän vuoksi se ei olisi tiedettä, tämä rajoitus sulkee myös neodarvinismin pois tieteen piiristä! Juuri tällä perusteella Darwinin aikalaiset arvostelivat hänen teoriaansa, mutta Darwin totesi, että hän etsii ’parasta selitystä’ keräämälleen historialliselle havaintoaineistolle. Mikä on paras selitys tietoa sisältävälle digitaaliselle koodille? Luonto vaikuttaa suunnitellulta, sillä se sisältää digitaalisen koodin, jolla on aina älyllinen alkuperä. DNA on nelikantainen digitaalinen tiedon varastointi- ja siirtomenetelmä. Siinä muuttujina ovat adeniini-, sytosiini-, guaniini- ja tymiini-molekyylit.

Evoluution opettamista tuleekin lisätä, mutta siten, että sen kriittistä arviointia ei estetä, vaan opetetaan vain evoluution tieteellisesti todettu suorituskyky ja sen rajat ja jätetään historiallisten evoluutiotarinoiden kertominen pois, sillä nämä tarinat eivät ole tieteellisiä. Evoluutiota ei tule opettaa ’annettuna totuutena’. Pitää sallia keskustelu älykkään suunnittelun tunnusmerkistöstä. Mikäli tämä estetään, evoluution opetus muuttuu uskonnon opetukseksi. Usko älykkääseen suunnitteluun ei suinkaan ole sokeaa, kuten ateistit mielellään väittävät, vaan perustuu luonnosta tehtyihin havaintoihin ja evoluution ilmeiset rajat perustuvat kokemusperäisen tieteen tutkimustuloksiin (Room.1:19,20).

Jatkamme näkökyvyn tarkastelua. Minkälaista säteilyä silmillä voi nähdä?

Aurinkomme sisällä on aallonpituudeltaan tappavaa ja silmien kannalta tuhoisaa säteilyä. Se muuttuu kuitenkin aallonpituudeltaan silmien kannalta sopivaksi auringon pinnan saavutettuaan ja meille säteillessään. Maan magneettikenttä ja otsonikerros poistavat elämälle vaarallista säteilyä. Näkeminen on ihmeellinen lahja ja tarjolla oleva aallonpituus on sopiva sekä elävälle kudokselle että mahdollistaa myös sopivan kokoiset silmät sekä kasvien yhteyttämisen.

Kaikki eivät kuitenkaan ole silmiinsä tyytyväisiä. Ateisteilla on aina joka asiaan valmis vastaväite. Se on eräänlainen pelastusrengas, johon tarrautumalla he yrittävät pitää uskontonsa hengissä. Tämä käy ilmi, kun lukee näiden blogien innoittamia kommentteja. Kaikki eivät myöskään usko evankeliumia. He eivät usko, vaikka heidän kuollut veljensä tulisi kertomaan sen (Luuk.16:31). On hyvä muistaa, että on olemassa monenlaisia ihmisiä. Raamattu on realistinen: ”usko ei ole joka miehen” (2Tess.3:2).

Johtavan ateismin apostolin, Richard Dawkinsin, vastaväite on, että silmä on ”huonosti suunniteltu”, koska ’Sokea kelloseppä’ on ”askarrellut” sen. Tämä osoittaisi, että älykästä suunnittelua eli Jumalaa ei olisi. Tämä Jumalaa vastustavien ateistien, näiden modernien antiteistien, suosikkiesimerkki Jumalan olemattomuudesta kuuluu: ”Vain idiootti laittaisi sauvat ja tapit valosta poispäin ja hermoverkkoa tulevan valon tielle aiheuttaen silmiin sokean pisteen, ei yksikään insinööri suunnittelisi näin kelvotonta verkkokalvoa, hän saisi potkut kameratehtaasta”. Daniel Dennet toteaa: ”Tämä on vain yksi sadoista onnettomista rakenteista evoluution historiassa, jotka osoittavat prosessin tarkoituksettomuuden”.

Ovatko silmämme vain pelkkiä ’kelvottomasti suunniteltuja videokameroita’?

Oppikirjat vertaavat silmän pohjalla olevaa verkkokalvoa usein kameraan. Vanhan tiedon mukaan verkkokalvo vain ottaa passiivisesti vastaan valon välittämää tietoa ja lähettää sen aivoihin käsiteltäväksi. Nyt vanha käsitys horjuu. ”Jos verkkokalvo olisi videokamera, se olisi ylivoimainen verrattuna ihmisen kehittämiin kameroihin. Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka”, selittää neurotieteilijä Petri Ala-Laurila (HS tiede 7.1.2015).

Silmät ovat kuin ikkunoita, joiden läpi aivot katsovat ulos. Ne asettavat meidät keskelle elämän näyttämöä. Kokemamme näkövaikutelma ei ole sama kuin TV ruutua tuijotettaessa. Miten tämä tapahtuu, on paljolti vielä mysteeri. On arvioitu, että silmän verkkokalvon ohella jopa 30 % aivokuoresta osallistuu liikkuvan värikuvan muodostamiseen ja sen monipuoliseen tulkintaan. Pelkkä tietojenkäsittely silmänpohjassa on verrattavissa miljoonan kannettavan tietokoneen toimintaan.

Kun äskettäin pyrittiin maailman tehokkaimmalla tietokoneella (vastaa noin neljännesmiljoonan kotitietokoneen tehoa) jäljittelemään pelkästään 1 % suuruisen aivosolujoukon sekunnissa tekemää tietojenkäsittelyä, siihen kului aikaa 40 minuuttia.

Silmän ja aivojen suorittamaan tietojenkäsittelyyn liittyy muun muassa automaattinen etäisyyden, pupillin koon ja silmiä liikuttavien lihasten hallinta ja silmille havaitsemattoman nopea värinän tuottaminen, joka mahdollistaa jatkuvan näkemisen. Lisäksi aivojen on tulkittava näkymä, vaikkapa luettu teksti ja näkymä on muistettava joko lyhyen aikaa tai pysyvästi.

Automaattinen silmien räpytys ei häiritse katsomista, sillä edellistä kuvaa säilytetään muistissa räpyttämisen ajan. Elämä olisi hankalaa, mikäli näin ei tapahtuisi, sillä kuva katoaisi hetkeksi tuhansia kertoja päivässä. Jos tietoisesti räpytät, kuva katoaa. Räpytys on automaattista, muuten silmät kuivuisivat. Silmien kostutusmekanismit ovat erittäin monimutkaiset. Itku laukaisee elimistön omien sisäsyntyisten kipulääkkeiden tuotannon. Jumala tietää myös, että ihminen kaivaa silmäänsä pesemättömin käsin, siksi Hän on laittanut kyynelnesteeseen myös ”antibioottia”. Jos ihmisen esi-isä oli kala, joka siirtyi vedestä maalle, jostakin piti saada silmäluomet. Meillä nämä ’tuulilasinpyyhkijät’ mukautuvat samanaikaisesti kahteen erilaiseen ’puolipallon muotoon’ ja pitävät  ’tuulilasimme’ kirkkaana.

Ateistien päivittelemästä sokeasta pisteestä ei ole haittaa käytännön toimissamme. Siitä ei kärsi myöskään meitäkin tarkemman näön omistava haukka. Ovatko silmämme siis neron vai idiootin suunnittelemat, kuten ateistit väittävät, siitä lisää seuraavassa blogissa.