Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Valamon luostarissa näkyy uusi trendi – 10 uutta noviisia pääsiäisen vietossa

 

Vaikka Suomen ortodoksisen kirkonkin jäsenmäärä on vähentynyt, Valamon luostaria kohtaan on noussut poikkeuksellista kiinnostusta erityisesti nuorempien miesten keskuudessa. Mistä ilmiö kertoo?

Valamon luostarin veljestössä on ollut keskimäärin kymmenkunta munkkia, mutta viime vuosina luostariin on tullut lisäksi 10 uutta noviisia. Noviisi tarkoittaa kirkollisessa kielenkäytössä kilvoituselämää luostarissa harjoittelevaa miestä tai naista, joka ei ole vielä tehnyt pysyvää päätöstä asettua asumaan luostariin.

Valamon luostarin igumeni (=luostarin johtaja) Mikael kertoi Radio Deissä Kirsi Rostamolle, mikä tässä ajassa saa ihmiset tekemään tällaisia suuria elämän ratkaisuja.

Dei, retroäijät, neliöb. 18.-24.6.

Ehkä yhteiskunnassa on jotain sellaista, että tuntuu vaikealta elää siinä kristittynä ja toisaalta taas luostari koetaan ympäristöksi, joka tukee Jumalaa kohti pyrkivää elämää.

Igumeni Mikael toteaa, että tulevaisuudessa tutkijat sitten paremmin selvittävät mistä ilmiö oikeastaan johtui.

Kolmen tohtorin osakeanalyytikon täyskäännös

Tammikuussa 2022  Valamon luostarin johtajaksi asetettu arkkimandriitta Mikael on itsekin vasta 48-vuotias. Hänellä on kolme tohtorin tutkintoa; kauppatieteissä, teologiassa ja filosofiassa. Mikael Nummela teki uraa pankkimaailmassa osakeanalyytikkona, mutta koki luostarin olevan paikka, jossa on hyvät olosuhteet Jumalan yhteydessä elämiselle ja Jumalaa lähemmäksi pyrkimiselle.

Kun mietin sitä, että ihmisellä on rajallinen määrä vuosia, päiviä ja tunteja, niin pohdin mikä on riittävän tärkeää ja mielekästä [ja] mihin aikani haluan käyttää. Lopulta luostari alkoi tuntua minun paikaltani”.

Mikael aloitti luostarielämän vuonna 2009 kulttuurikeskus Sofiassa, josta hän siirtyi neljä vuotta myöhemmin Valamon luostariin. Valamossa isä Mikael toimi edellisen igumeni Sergein, nykyisen Haminan piispan, varajohtajana ja joutui jo silloin taloudellisten haasteiden eteen koronan takia.

Valamon luostarin onneksi igumeni Mikaelilla on taloudellista osaamista uusien liiketoimintojen kehittämiseen. Myös Valamon luostarilla on metsää myytävänä pahimpina aikoina.

Ortodoksit viettävät pääsiäistä eri aikaan Suomessa

Suomen itsenäistymisen myötä Suomen ortodoksinen kirkko kansallisti kirkkojen arkkitehtuuria, liturgiaa ja ajanlaskua. Kirkollisesti gregoriaaninen ajanlasku otettiin käyttöön vuonna 1921. Tämä vahvistettiin Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan myöntäessä vuonna 1923 Suomen ortodoksiselle kirkolle autonomisen aseman.

Ajanlaskun muutos aiheutti kismaa erityisesti Laatokasta Valamon luostariin tulleille munkeille. Edelleen Suomen ortodoksinen kirkko on lähes ainoa ortodoksinen kirkko maailmalla, joka noudattaa gregoriaanista kalenteria ja Valamossa igumeni Mikael kokee sen haastavana.

Täällä kyllä haluaisin, että pääsiäinen ja kaikki muut juhlat ja asiat, jotka liittyvät pääsiäiseen tai ovat siitä riippuvaisia, tapahtuisivat samaan aikaan kuin mitä ne ortodokseilla muualla maailmassa tapahtuvat.

Hyvin konkreettisella tavalla tuntuu siltä, että pääsiäisen Kristuksen ylösnousemisen sanoma on on todellista

Toisaalta Suomessa kirkkokunnat voivat nyt viettää Pääsiäistä samaan aikaan. Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla kaikille kirkkokunnille, mutta ortodokseilla siihen valmistaudutaan suurella paastolla ja Pääsiäisaika myös jatkuu pitkään.

Pyritään hengelliseen uudistukseen erityisesti paaston aikana. Kun tulee suuri viikko eli pääsiäistä edeltävä viikko, niin silloin ryhdytään muistelemaan Kristuksen Jerusalemiin tulemisen, siellä kärsimisen, ristiinnaulitsemisen ja kuolemisen tapahtumia sekä hautaamista.

Pääsiäinen huipentuu siihen, kun ryhdytään juhlimaan Kristuksen ylösnousemusta. Ortodokseilla pääsiäisyönä toimitettava pääsiäisyön palvelus on hengellisen riemun täyttämä jumalanpalvelus ja usein sen jälkeen yöllä kokoonnutaan yhteen vielä juhla-aterialle.

Hyvin konkreettisella tavalla tuntuu siltä, että pääsiäisen Kristuksen ylösnousemisen sanoma on on todellista ja siitä voidaan iloita. Pääsiäisaika jatkuu myöskin pitkään. Jos siihen on valmistauduttu pitkään, niin myöskin sitä sitten juhlitaan pitkään.

Vaikka uusia noviiseja tulee kokeilemaan luostarielämää, myös kevyempikin malli on mahdollista. Luostariin saa tulla tutustumaan ja katsomaan, millä tavalla pääsiäistä vietetään ortodoksien tapaan. Igumeini Mikael toivottaakin vierailemaan Valamon luostarin pääsiäisajan palveluksissa.

Kirsi Rostamon toimittama Igumeni Mikaelin haastattelu löytyy Dei Plussasta.

Kuva: Maria Roiha

 
Dei, retroäijät, artikkeliban 31.5.- (1/2)