Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Tarinoita meistä kaikista

 

Skeittaaja, sairaanhoitaja, muusikko, tuottaja, äiti. Ida Boisilla on nuoresta pitäen ollut monta rautaa tulessa. Kuva: Jari Hakola

Ida Boisin kappaleet ammentavat aineksia elävästä elämästä, omista ja toisten kokemuksista. Musiikki ei kuitenkaan ole hänen ainoa kutsumuksensa.

Ida Bois tunnetaan kolme albumia levyttäneenä artistina. Nuoruusvuosinaan silloinen Ida Valkoniemi taas keräsi mainetta yhtenä harvoista naisskeittaajista Suomessa.

Tällä hetkellä hänen ensimmäisenä kutsumuksenaan on olla äiti 7-, 5- ja 3-vuotiaille lapsille, minkä lisäksi Ida työskentelee puolet ajasta sairaanhoitajana, puolet muusikkona ja tuottajana.

IK-opisto Neliöb. 20.5.-2.6.

– Sen on mahdollistanut puoliso, joka uskoo ja jonka kanssa on yhteinen näky, hän pohtii.

Musiikki kuului oleellisesti Idan lapsuuteen. Pienestä pitäen hän oli seurannut, kuinka hengellistä musiikkia tehneet vanhemmat Päivi ja Ismo Valkoniemi kirjoittivat kotona kappaleita. Soololevy Ida (Päivä, 2007) ilmestyikin, kun hän oli 17-vuotias.

– En ollut vielä silloin elävässä uskossa. Enkä oikein tajunnut, mitä gospelmuusikon ura on, hän muistelee nyt.

Samalla teinivuosinaan Ida Valkoniemi kierteli Euroopassa kisamatkoilla skeittitiimin kanssa ison kansainvälisen sponsorin tukemana. Tiimiin kuului myös poikaystävä Lauri Bois, jonka Ida oli tavannut 14-vuotiaana.

Hän ei odottanut saavansa skeittauksesta ammattia, mutta harrasti lajia kuitenkin kunnianhimoisesti.

– Skeittaus loppui kuin seinään, kun tulin uskoon.

”Se tyypillinen tarina”

Ida teki musiikkia, urheili ja sai lukiossa hyviä arvosanoja.

– Uskoontuloni on aika tyypillinen tarina. En ollut alkoholisti, narkkari tai mitään, mutta meni vain lujaa. Oli asioita, jotka kaduttivat ja rikkoivat, hän kertoo

– Lauri oli raikas tuulahdus maailmaani, vaikkei ollut uskossakaan. Hän ei juonut eikä juhlinut, mutta oli kuitenkin cool ja kaikki tykkäsivät hänestä.

Lauri alkoi myös vähän halveksua bileissä viihtyneen tyttöystävänsä elämäntyyliä.

– Siitä tuli kipu ja ristiriita, että voidaanko jatkaa yhdessä.

Tilanne muuttui abivuonna. Ensin Ida koki Jumalan puhuttelevan häntä, ja kesällä hän tapasi uskovan tytön, joka vei seurakuntaan. Elämässä tapahtui u-käännös.

– Heitin tupakat pois ja päätin, etten juo enää, Ida selventää.

Samalla hän lopetti skeittauksen. Ei siksi, että se itsessään olisi väärin, vaan koska hän oli sen mukana ajautunut porukoihin, joista koki tarvitsevansa pesäeroa.

Muutos oli yllätys Laurillekin, jolle hengellinen seurakuntaelämä ei ollut ollut kovin tuttua. Ida ryhtyi rukoilemaan poikaystävänsä puolesta, ja puolen vuoden kuluttua uskonasiat, Raamattu ja seurakunta alkoivat kiinnostaa. Samalla mielipide avioliitosta muuttui.

Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Ida juhlii samalla kymmentä yhteistä avioliittovuottaan Laurin kanssa.

Tarinoita elävästä elämästä

Uskoontulon myötä kutsu ja tarkoitus musiikin tekemiseen alkoi vahvistua entisestään. Ida ei kuitenkaan halunnut opiskella ammattimuusikoksi, sillä hän oli seurannut läheltä veljensä opintoja ja alaan liittyvää hengästyttävää kilpailua ja aikatauluja. Ida päätti tehdä musiikkia omaksi ilokseen.

Seuraavien vuosien aikana hän opiskeli sairaanhoitajaksi, sai lapsia ja teki kaksi albumia, Risteys (Aikamedia, 2009) ja Tarinoita meistä kaikista (Aikamedia, 2013). 2014 Ida sai Golden Gospel -palkinnon ja seuraavana vuonna hän osallistui Uuden Musiikin Kilpailuun. Sen jälkeen Boisit perustivat oman tuotantoyhtiön White Light Music, jossa kumpikin puoliso hoitaa oman tonttinsa. Pian ilmestyy uusi levy Nassara.

Loppujen lopuksi Ida siis päätyi tekemään musiikkia ammattimaisesti, ja varsin hengästyttävällä tahdilla.

Reilun kymmenen vuoden jälkeen Ida sanoo ymmärtävänsä syvällisemmin gospelmuusikon tehtävää. Hän on valmistunut sairaanhoitajaksi ja työskennellyt niin mielenterveyspotilaiden kuin ihmiskaupan uhrienkin parissa.

– Olen kohdannut rikkinäisyyttä omassa ja muiden elämässä. Nyt olen valmiimpi menemään seurakuntaan ja käymään myös sielunhoidollisia keskusteluja. Koen, että olen rinnalla kulkija ja kuuntelija, kun ihmiset usein keikan jälkeen tulevat kertomaan omia kokemuksiaan, hän valaisee.

Ida Boisin kotisivuilla lukee, että ”tarvitaan vain yksi kappale, joka voi tavoittaa tarvitsevan”. Muusikon tapana alusta asti on ollut tehdä tarinoita elävästä elämästä.

– Olen halunnut tehdä kappaleita, jotka kulkevat rinnalla. Kun miettii vaikka yön pimeitä tunteja, jolloin ei saa nukutuksi. Siellä ei ole sielunhoitajaa tai ketään läsnä, mutta siellä voi olla se yksi biisi, joka lohduttaa ja rohkaisee, Ida selittää.

Hänelle itselleen mukana kulkeneita lauluja löytyy erityisesti yhdysvaltalaisen Amy Grantin tuotannosta, mutta eräs on uudellekin levylle päätynyt virsi Päivä vain ja hetki kerrallansa.

– Se on alkanut puhua minulle niistä pienistä siunauksista, joita uskovan elämässä on, Ida tarkentaa.

– Ettei elämä ole jatkuvaa sateenkaarivirrassa pyörimistä, vaan Jumala siunaa pienissä asioissa ja sallii huonojakin asioita tapahtuvan viisaudessaan.

Ida Boisin levy Nassara julkaistaan 22.4. Hämeenlinnan Poltinahon seurakuntatalolla klo 18.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024

Aiheet