Varallisuus ja sen puute synnyttävät tunteita. Kulttuurista riippuu, millaisia ne ovat. Pohjois-Amerikassa rikkaat kristityt yrittäjät eivät salaa vaurauttaan. He iloitsevat siitä, että heillä on mistä antaa, Kylväjän kesäpäivien bisnestapaamista luotsaava Taneli Skyttä sanoo. Porschen omistaminen ei silti olisi hänelle helppoa.
Kylväjän erityisasiantuntija Taneli Skyttä kertoo tositarinan Suomesta. Erään yrityksen väki huomasi, että firman pihaan oli parkkeerattu Porsche. Alkoi innokas keskustelu, kenen se on.
Hetken päästä ilmeni, ettei se ollut kenenkään heistä. Naapuriyrityksen työntekijä ei ollut kehdannut pysäköidä kallista menopeliään omien kollegojensa silmien alle, vaan jätti sen vähän kauemmaksi.
Kertomus muistuttaa kulttuurivalmennuksia pitävää Skyttää siitä, miten eri tavalla eri kulttuureissa suhtaudutaan rahaan.
– Suomalaisten ja suomalaisten kristittyjen on vaikea näyttää varallisuuttaan, vaikka ymmärtääkseni Raamattu ei ole millään tavalla vaurautta vastaan. Vauraus mahdollistaa merkittävän anteliaisuuden, Skyttä sanoo.
Monien muiden kulttuurien ihmiset sen sijaan antavat elintason näkyä.
– He ajattelevat, ettei ole mitään häpeällistä näyttää, miten Jumala on heitä siunannut.
Häpeää vähästä ja paljosta
Taneli Skytän mukaan mikään kulttuuri ei ole vapaa rahaan liittyvästä häpeästä, se vain syntyy vastakkaisista syistä.
– Häpeä voi liittyä siihen, että minulla on enemmän kuin muilla tai siihen, että minulla on vähemmän kuin muilla.
Jos Skyttä omistaisi Porschen, kehtaisiko hän parkkeerata sen Tikkurilaan Kylväjän toimistorakennuksen autohalliin?
– Kyllä se kipeää tekisi. Kysymys saa miettimään, mikä minua ohjaa. Toiminko ihmispelosta käsin ja ihmisten odotusten mukaan? Vai peilaanko ratkaisujani sen mukaan, mitä Raamattu sanoo?
Skyttä rohkaisee Porschen ja muiden luksuskulkuneuvojen omistajia pysäköimään Kylväjän halliin iloisin mielin.
– Upeaa, jos Jumala on siunannut sinua. Toivon, että on vauraita kristittyjä, ja myös yrittäjiä, jotka haluavat omalla omaisuudellaan siunata lähimmäisiään ja lähetystyötä. Se on jokaisen oma asia, ostaako ylijäämällä talon, mökin vai urheiluauton.
Liha kiusaa
Kanssakulkijoita ei Taneli Skytän mielestä kannata tuomita sen perusteella, miltä heidän elämänsä näyttää.
– Hyvin vauraat ihmiset saattavat omistaa paljon mutta antaa sitäkin enemmän.
Skyttä muistuttaa, että sekä rikkaalla että köyhällä on antamiseen liittyviä kiusauksia, ne ovat vain erilaisia. Pienituloisella on kiusaus ajatella, että hänellä ei ole mistä antaa, ei ainakaan tässä kuussa. Ja mitä merkitystä hänen pienillä lahjoillaan edes olisi.
– Nämä ovat viholliselta tulevia ja lihasta nousevia kiusauksia. Jumalan rakkaus virtaa anteliaisuuden kautta. Lopultahan on kyse siitä, että Jumala pyytää meitä antamaan koko elämämme, koska hän on antanut koko elämänsä meidän puolestamme.
Tätä periaatetta Taneli Skyttä pyrkii välittämään myös etsiessään kokeneiden yrittäjien joukosta mentoreita maahanmuuttajayrittäjille.
Skyttä on nähnyt, miten moniin pulmiin ensimmäisen sukupolven kristitty yrittäjä voi Suomessa joutua. Byrokratia on lannistavaa, ja kristinusko edellyttää rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä kaikessa.
– Kokenut kristitty yrittäjä voi auttaa ymmärtämään, mitä tarkoittaa kristillisestä ihmiskuvasta käsin toimiminen kaikenlaisissa asioissa.
Tekemisen eetos
Yrityskulttuurissa on paljon sellaista osaamista ja tekemisen eetosta, josta on hyötyä myös järjestöille.
– Lähetysjärjestö hyötyy todella paljon esimerkiksi yrittäjien strategisesta ajattelusta, työkalujen hallinnasta ja tavoitteiden asettelusta. Ilolla toivotamme tervetulleeksi heidän osaamisen ja draivin.
Taidon lisäksi tarvitaan rakkautta, Skyttä muistuttaa.
– Jumalaa ei edelleenkään voi rakastaa ihmisten ohi. Jos olen kristitty yrittäjä, rakkaus Jumalaan näkyy siinä, miten kohtelen työntekijöitäni ja asiakkaitani ja millä perusteilla teen arjen päätöksiä.
Koska johtaminen tapahtuu suhteissa, hyvä johtaminen on aina suhteiden rakentamista, Skyttä tähdentää.
– Hyvä yrittäminen ja hyvä johtaminen ovat Raamatun periaatteiden mukaan toimimista. Jos luet bisneskirjallisuutta, huomaat tämän, vaikka periaatteiden alkuperää ei kirjan sivuilla kerrottaisikaan.
Retoriikalla puolitiehen
Bisneskumppaneita lähetystyöhön etsiessään Taneli Skyttä ajattelee usein Malakian kirjan kolmatta lukua, josta löytyy myös yrittäjiä koskeva periaate. Aarrekammioon on tuotava täydet kymmenykset, jotta temppelissä olisi ravintoa.
– Olen ymmärtänyt, että se on ainoa kohta Raamatussa, jossa kehotetaan koettelemaan Herraa. Kun osallistumme anteliaisuuteen, Jumala ei jätä meitä siunausta vaille. Tämä ei tarkoita, että jos lahjoitan sata euroa, saan tuhat tilalle. Mutta Jumalan siunaus lepää anteliaan ihmisen yllä.
Skyttä muistuttaa, että kristillisten järjestöjen vetoomukset lahjoittamiseen ovat viime kädessä toissijaisia siihen nähden, mitä Jumala tekee.
– Omilla retorisilla keinoilla ei ole helppo taivuttaa ihmisten mieltä. Ja pakottaminen on väärin. Meidän jokaisen tehtävä on rukoilla, että Jumala vaikuttaa meissä kaikissa anteliaisuutta. Antamisesta syntyy merkityksellisyyttä sekä lahjoittajalle että lahjan vastaanottajalle. Joku kuulee evankeliumin ensimmäisen kerran ja jonkun elinolosuhteet paranevat.
Yrittäjien verkostoitumislounas Kylväjän kesäpäivillä Turussa 6.6. klo 11:30. Lounaan jälkeen kysytään, miltä näyttää yrittäjyys, jossa sydän palaa sekä liiketoiminnalle että evankeliumille. Mukana Taneli Skyttä, Annina, Reza ja Laura Kalaja. Ilmoittautumiset viimeistään 22.5. Lisätiedot tästä.
