SAT-7 Kids -lastenkanavan johtaja Andrea El Mounayer kasvoi keskellä Libanonin sisällissotaa. Hän tietää, että kaikkein vaikeimmissakin paikoissa Jumala löytää kärsivän lapsen ja auttaa.
Kasvoin kristityssä perheessä Libanonissa 1970-luvulla. Äitini kuoli, kun olin viisi- ja siskoni seitsemänvuotias. Isäni kuului miliisiin, joka taisteli vakaumuksensa puolesta. Lapsena näin asioita, joita lapsen ei pitäisi koskaan nähdä. Näin ihmisten kuolevan silmieni edessä. Muistan, kuinka usein jouduimme pakenemaan ja siirtymään suojasta toiseen.
Rehellisesti sanottuna en muista olleeni koko ajan peloissani. Ehkä muistoni ovat haalistuneet, tai ehkä olen tukahduttanut niistä osan. Mutta tämän muistan: kun isäni oli kotona, olin turvassa. Isäni oli sankarini, kaikkeni. Pienessä maailmassani sankarit eivät kuolleet. He olivat aina paikalla suojelemassa pieniä tyttäriään.
Televisiosta turvaa
Mutta kun isä lähti taistelemaan, yöt muuttuivat raskaiksi. Makasin sängyssä peläten, että tällä kertaa sankarini ei ehkä palaisi takaisin. Turvapaikkani oli televisio. Pienestä ruudusta tuli pakopaikkani.
Rakastin supersankareita, koska he muistuttivat minua isästäni. Minua vetivät puoleensa hahmot, kuten Jack the Giant, Wonder Woman ja Superman. Seisoin tuntikausia peilin edessä ja esitin kohtauksia. Joskus esiinnyin television edessä kuvitellen, että yleisö katsoi minua.
Mutta pieni maailmani ei kestänyt ikuisesti. Kun tulin murrosikään, todellisuus iski kovaa. Aloin ymmärtää, että en ollut se sankari, joka olin teeskennellyt olevani. Olin vain sivustakatsoja. Silloin kysymykset alkoivat vyöryä. Kuka olen? Miksi olen täällä? Mikä on tarkoitukseni? Etsin epätoivoisesti vastauksia ja toistin itselleni, että kun täytän 18, kaikki muuttuu.
Onneksi jotain paljon suurempaa tapahtui ennen kuin saavutin sen iän. Ulkoisesti kaikki oli ennallaan, mutta sisäinen muutos oli valtava. Tapasin uuden sankarin, taivaallisen Isän. Jumalan, jonka rakkaus valtasi minut. Hänen sanansa kertoi minulle: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11)
”En halua koskaan unohtaa”
Jotkut ihmiset yrittävät unohtaa lapsuuden traumansa. Minä en halua koskaan unohtaa. Jumala paransi minut, ja opin antamaan anteeksi. Haluan muistaa, sillä kun tapaan jonkun, joka käy läpi samaa kuin minä aikoinaan, voin tarjota hänelle rakkautta, rauhaa ja lohtua, jota Jumala antoi minulle.
Halusin kertoa muille, jotka kärsivät samoin kuin itse kärsin, että on toivoa, on tie eteenpäin ja että voimme kohdata vaikeudet yhdessä. SAT-7 tarjosi minulle tilan, jossa voisin ottaa käyttöön oman tarinani, kipuni ja paranemiseni ja muuttaa ne eläväksi kokonaisuudeksi, joka puhuttelee nykypäivän lapsia – lapsia, jotka käyvät läpi samoja pelkoja ja menetyksiä kuin itse aikoinaan.
Olen osa lastenkanava SAT-7 Kidsin tiimiä, joka luo ohjelmia, jotka ovat täynnä naurua, luovuutta ja syvää uskoa. Rukoilemme, että ohjelmat koskettaisivat lasten elämää.
Ajattelen Hagar-nimistä nuorta kurdityttöä, joka pakeni Syyrian sotaa. Hän löysi tiensä SAT-7 Kids -kanavalle ensin peliohjelman kautta ja myöhemmin lyhytelokuvan kautta, jonka tuotimme hänen elämästään. Hänen matkansa, voimansa ja uskonsa liikuttivat meitä kaikkia. Muistan hänen sanoneen: ”Jeesus toteuttaa unelmani.” Tällaiset hetket jäävät mieleen ja muistuttavat minua joka päivä siitä, miksi tämä työ on tärkeää.
Muuttava rakkaus
Kyse ei ole vain suurista tarinoista – myös pienet hetket merkitsevät. Kuten Angela, pieni tyttö, joka soitti suoraan lähetykseen ja pyysi rukousta ennen koulun koetta. Juontajat keskeyttivät kaiken ja rukoilivat hänen kanssaan. Viikkoa myöhemmin hän soitti uudestaan iloisena ja kertoi saaneensa täydet pisteet kokeesta.
Nämä ovat hetkiä, jolloin lapset tuntevat tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja rohkaistuksi. Näitä hiljaisia ihmeitä tapahtuu joka viikko. Emme vain tee ohjelmia, jotka tuovat toivoa. Luomme rakastavan ja vuorovaikutteisen tilan, jossa lapset tuntevat olevansa arvostettuja.
Olivatpa lapset kristityistä tai ei-kristityistä perheistä, toimintamme ydin on sama. Autamme heitä kohtaamaan Jeesuksen, ei etäisenä hahmona, vaan rakastavana ystävänä, joka on aina lähellä ja kuulee.
En ole enää se pieni tyttö, joka istuu television ääressä odottamassa sankarin paluuta kotiin. Nyt saan seistä toisella puolella ja auttaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan lapsia löytämään Jumalan rakkauden ja rauhan sydämiinsä. Se antaa minulle toivoa tulevaisuudesta, sillä jopa kaikkein vaikeimmissa paikoissa Jumalan rakkaus voi saavuttaa lapsen sydämen ja muuttaa kaiken.
Andrea El Mounayer* / suomeksi muokannut Sari Savela
* Libanonilainen Andrea El Mounayer on arabiankielisen SAT-7 Kids -lastenkanavan johtaja. Hän aloitti SAT-7:ssa toimittajana vuonna 1996 ja on toiminut myös ohjaajana, tuottajana ja näyttelijänä. Hän on tehnyt yhteistyötä monien kansainvälisten ohjaajien kanssa ja työskennellyt lastenohjelmien parissa 20 vuoden ajan. Koulutukseltaan Andrea El Mounayer on viestinnän kandidaatti (BA). Lisäksi hän on opiskellut teologiaa ja osallistunut useisiin johtamis- ja esimiestyön koulutuksiin. Hänet voi tavata valtakunnallisilla Medialähetyspäivillä Lempäälässä 21.–23.8.2026.
Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 2/2026.
