Nuoret aikuiset ja jopa alaikäiset hakevat eutanasiaa vakavien mielenterveysongelmien vuoksi Alankomaissa. Tapaukset ovat herättäneet keskustelua siitä, onko kaikki mahdolliset hoitokeinot käytetty ennen kuolinavun myöntämistä.
Alankomaissa eutanasia voidaan myöntää myös psyykkisen kärsimyksen perusteella, vaikka potilas ei sairastaisi kuolemaan johtavaa tautia. Edellytyksenä on, että kärsimys on sietämätöntä eikä paranemisen mahdollisuuksia katsota olevan. Eutanasia on tietyin edellytyksin mahdollinen jo 12-vuotiaille.
Christian Network Europe (CNE) kertoo 29. lokakuuta julkaistussa artikkelissaan useista nuorista, jotka ovat hakeneet eutanasiaa mielenterveysongelmiensa vuoksi.
Yksi heistä oli 29-vuotias alankomaalainen Zoraya ter Beek, joka kuoli eutanasian seurauksena vuonna 2024. Hän oli kärsinyt pitkään mielenterveysongelmista ja käynyt läpi lukuisia hoitoja. Lopulta lääkärit arvioivat, ettei hänen tilanteensa ollut enää parannettavissa.
Erityistä keskustelua on herättänyt myös 17-vuotiaan Milou Verhoofin tapaus. Hänelle myönnettiin eutanasia vakavan psyykkisen kärsimyksen vuoksi. Alankomaiden eutanasian valvontakomitea katsoi, että tapaus täytti lain vaatimukset. Riippumaton psykiatri kuitenkin arvioi, että mahdollisia hoitokeinoja olisi ollut vielä käytettävissä.
Mielenterveyden ongelmista johtuva kärsimys voi olla peruste eutanasialle myös Belgiassa. Niin ikään Luxemburgissa eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja psyykkisen kärsimyksen perusteella. Maan hallituksen verkkosivujen mukaan edellytyksenä on kuitenkin, että potilaalla on parantumaton sairaus.
Espanjassa avustettu kuolema on niin ikään sallittu, ja perusteena voi olla myös mielenterveyteen liittyvä sairaus. Sairauden on kuitenkin oltava krooninen ja parantumaton.
Kristillinen järjestö peräänkuuluttaa toivon vahvistamista
Alankomaalaisen kristillisen NPV-zorg voor het leven -järjestön edustaja Hannah Beijeman pitää nuorten eutanasiahakemuksia merkkinä laajemmista yhteiskunnallisista ongelmista.
Hänen mukaansa nuorten toivottomuutta voivat lisätä esimerkiksi sosiaalinen media, taloudellinen epävarmuus sekä sotiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät uhkakuvat. Osa nuorista on hänen mukaansa vakuuttunut siitä, ettei heillä ole tulevaisuutta.
Beijeman korostaa, että vaikka nuori olisi käynyt läpi tavanomaiset mielenterveyshoidot tuloksetta, se ei välttämättä tarkoita, ettei häntä voitaisi enää auttaa.
Hän toivoo lisää tutkimusta ja rahoitusta kokonaisvaltaisille hoitomuodoille, jotka täydentäisivät julkisen mielenterveydenhuollon tarjoamia palveluja.
Beijemanin mukaan nuorten olisi tärkeää löytää elämälleen tarkoitus ja tulevaisuudenuskoa. Kristillisestä näkökulmasta elämän perimmäinen tarkoitus löytyy hänen mukaansa Kristuksen seuraamisesta.
