Kirjablogi: Aarre saviastioissa

 

Juha Vähäsarja, Teesejä ristin teologiasta, Perussanoma 2018

Kirjan läpi kulkeva punainen lanka löytyy jo alkulehdiltä johdannosta: ”On leikkisästi sanottu, että elää voi minkä teologisen suunnan edustajana tahansa, mutta kuollessaan on lopulta luterilainen. Tässä röyhkeyttä hipovassa lauseessa on ajettu takaa vakavaa asiaa: kuoleman edessä ei voi vedota omiin saavutuksiin, tekoihin, hurskauteen, kokemuksiin tai kilvoitteluun. Rajalla on vain pyhä Jumala ja syntinen ihminen, kaikki muu on karissut.”

Sansa syyskeräys neliöb

Juha Vähäsarja on laatinut aiheesta yksitoista teesiä. Ensimmäisen otsikko: Ristin teologia on kaiken teologian ja jokaisen uskonvaelluksen etumerkki paaluttaa kirjoittajan lähtökohdan napakasti. Toinen teesi Ristin teologiaa ei opita kirjoista on enemmän kuin vain nokkela otsikko. Teeseissään kirjoittaja kertoo rohkeasti ja perin avoimesti myös omista taisteluistaan ja kokemistaan kolhuista. Ristin teologiaa on pitänyt opetella myös kantapään kautta. Teologisten viisauksien ja teorioiden jalkauttaminen koettuun ja kärsittyyn on iso palvelus lukijoille, joilla ei ole takanaan teologian opintoja.

Tekstin keskiössä on Jeesuksen risti. Kirjoittaja käsittelee paljon myös niitä ristejä, joita me saamme kannettavaksemme. Teesissä Ristin paino on vakio kuvataan hyvin, miltä tällainen risti kantajastaan tuntuu. ”Risti on taakka, jonka alle tunnutaan tukehduttavan. Eikä näytä olevan ketään, joka sitä kanssamme kantaisi. Risti on erämaa, synti, kipu ja häpeä. Risti on alamittaisuutta, ahdistusta tai sairautta. Risti on pilkkaa tai katkeruutta, uskon puutetta tai jatkuvaa janoa. Ristillä on monta nimeä, mutta aina se on painoa, joka laittaa kumaraan ja pimeyttä, joka pyrkii peittämään tulevaisuuden ja toivon.”

Aiheestaan huolimatta kirja ei ole ahdistava, eikä laita lukijaansa ”kumaraan ja pimeyteen”. Taitavana sanan käyttäjänä kirjoittaja osaa rakentaa tekstillään seesteisen ja turvallisen kuvan sellaisesta elämästä ja kristillisyydestä, missä aivan kaikki on yksin Jumalan armon varassa.

Monissa teeseissään Juha Vähäsarja suorittaa rajanvetoa ristin teologian ja kunnian teologian välillä. Linjaustensa tukena hän käyttää runsaasti Raamattua ja Martti Lutherin tekstien lainauksia. Myös niissä kohdissa, joissa hän ei kerro omista kokemuksistaan, kuultavat taustalla hänen omakohtaiset, joskus kipeätkin kokemuksensa. Näiden kautta tekstissä on mukana myös vahva rohkaiseva ja sielunhoidollinen säie.

Uskonpuhdistuksen sanoma tänään on sarja, jossa kirkon teologian asiantuntijat naulaavat uudet teesinsä siitä, mikä yhä pitää paikkansa. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt seitsemän kirjaa. Niissä teesejä on laadittu kirkosta, Ehtoollisesta, Raamatusta, vanhurskauttamisesta, uskontunnustuksesta, laista ja evankeliumista sekä Jumalasta. Teesejä ristin teologiasta on tärkeä ja monella tavalla hyvin suomalainen puheenvuoro tähän sarjaan.

Yhteenveto

Kirjassaan Teesejä ristin teologiasta Juha Vähäsarja ei tyydy tarkastelemaan aihetta vain teologian ja tutkimuksen näkökulmasta. Kertomalla omista kokemuksistaan ja taisteluistaan hän ottaa luontevalla tavalla mukaan myös sellaiset, joilla ei ole takanaan teologian opintoja. Lopputuloksena on kirja, jossa laki ja evankeliumi ovat tasapainossa. Kirjan parissa lukijalle käy selväksi, että syntisen ihmisen ja pyhän Jumalan kohdatessa kaikki oma karisee, ja jäljelle jää yksin Jeesuksen risti ja Jumalan armo.