Vuonna 2020 rippikoulupojista 36 prosenttia kertoi uskovansa Jumalan olemassaoloon, nyt osuus on 67 prosenttia. Tytöillä lukema on kohonnut vastaavana aikana 35 prosentista 56 prosenttiin.
Suomalaiset nuoret suhtautuvat kristillisyyteen selkeästi myönteisemmin kuin aikaisemmin. Se näkyy heidän uskossaan, halussaan kuulua kirkkoon sekä kokemuksissaan siitä, miten rippikoulu vaikuttaa uskoon.
– Rippikoululaisten uskonnollisuuden muutos on viime vuosina ollut johdonmukaista ja selkeää, tiivistää käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta.
Tiedot perustuvat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon laajaan tutkimusaineistoon, jota on kerätty rippikoulun yhteydessä vuodesta 2019 lähtien. Kyselyyn vastaavat sekä rippikoululaiset että isoset yleensä rippileirin tai muun vastaavan intensiivijakson loppupuolella.
Kyselyn toteuttaa Kirkkohallitus yhdessä rippikouluun perehtyneiden tutkijoiden kanssa.
Tervo-Niemelän mukaan poikien uskon vahvistuminen on näkynyt kyselyssä jo vuodesta 2020–2021 lähtien, nyt sama trendi on totta tyttöjenkin keskuudessa.
Ei-binäärisistä eli sukupuolivähemmistöihin identifioituvista nuorista Jumalaan uskovien rippikoululaisten osuus on kasvanut viidenneksestä yli kolmannekseen vuosina 2019–2025.
– Vastaavana aikana nuorten osallistuminen rippikouluun vähentyi vain noin neljä prosenttiyksikköä, joten nuorten erilainen valikoituminen rippikouluun tai kyselyyn vastaajiksi ei selitä näin isoa muutosta.
Rippikoululla on Suomessa edelleen vahva asema, sillä lähes kolme neljästä nuoresta käy rippikoulun sinä vuonna, jolloin he täyttävät 15 vuotta.
Vuonna 2024 rippikoulun kävi 73 prosenttia kaikista suomalaisista nuorista, kirkkoon kuuluvista yli 90 prosenttia.
– Osuudet ovat kansainvälisestikin erittäin korkeita.
– Rippikoulun suosiosta kertoo myös se, että kirkkoon kuulumattomat nuoret valitsevat selvästi useammin evankelis-luterilaisen rippikoulun kuin uskonnottoman Prometheus-leirin.
Kuluvana vuonna pojista 69, tytöistä 60 ja ei-binääreistä nuorista 41 prosenttia kertoi uskonsa vahvistuneen rippikoulussa. Vuonna 2021 osuudet olivat kaikissa ryhmissä selvästi alhaisemmat: 51, 42 ja 24 prosenttia.
Myös kirkon jäsenyys koetaan entistä vetovoimaisempana.
Vuonna 2023 tytöistä 58 prosenttia ja pojista 57 prosenttia piti tärkeänä kuulua kirkkoon, vuonna 2025 osuudet olivat nousseet 72 ja 69 prosenttiin.
Rippikoulusta kerätty suomalainen tutkimusaineisto sisältää lähes 130 000 rippikoulunuoren vastaukset.
Tervo-Niemelän mukaan ison otoksen ja vuosittain samalla metodilla toteutetun tutkimuksen ansiosta aineisto on uskottava kuvaamaan luterilaiseen kirkkoon linkittyvien nuorten ajattelumaailmassa tapahtuvaa muutosta.
