Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Tyhjien salien sesonki harmittaa – nettilähetyksiin panostetaan seurakunnissa

 

Seurakunnilla on suuressa osassa maata edessä tyhjien salien joulu. Suurin vuotuinen tapahtuma, perinteinen joulujuhla, jää pitämättä. Kuva Porvoon helluntaiseurakunnasta. (Anssi Tiittanen)

Vuoden yhteinen summaus jää pitämättä – alkava vuosi on vielä hämärän peitossa.

On tämä surullista, hallituksen jäsen Hanna Kaikula Oriveden helluntaiseurakunnasta sanoo. 

– Viimeksi kirkot suljettiin pääsiäisenä. Nyt uudestaan jouluna, kuinka sattuikin. 

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

 

Viime viikolla Ristin Voiton seurakuntiin suuntaamalla kyselykierroksella langan päässä tai näppäimistöjen äärellä oli harmistunutta väkeä. Seurakunnan joulujuhla on käytännössä kaikkialla vuoden suurin tapahtuma, joka yleensä kokoaa salin täyteen. Monilla kevyemmän aktiivisuuden seurakuntalaisilla se saattaa olla ainoa tilaisuus, johon vuoden aikana otetaan osaa. 

 Meillä on yleensä aina joulujuhlassa tupa aivan täysi, sivusalia myöten, kuvailee Kokkolan helluntaiseurakunnan pastori Timo Syrjälä. 

 

Kyselykierros myös osoitti tilanteen erilaisuuden eri puolilla maata. Osassa Suomea koronapandemia ei missään vaiheessa ole puhjennut niin vakavaksi, että se olisi aktiivisesti vaikuttanut ihmisten arkeen, eikä poikkeuksellisen voimakasta varovaisuuttakaan ole seurakunnissa tarvinnut noudattaa. 

Osassa maata, etenkin suurissa kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa, taas on eletty rajumpaa korona-arkea jo keväästä alkaen, ja kesän ja alkusyksyn huolettomampia viikkoja lukuun ottamatta suurempia kokoontumisia ei ole järjestetty maaliskuusta pitäen. 

 

Porvoon helluntaiseurakunnassa päädyttiin joulujuhlan verkossa lähettämiseen jo hieman ennen kuin Uudellemaalle linjattiin marraskuussa kymmenen henkilön raja kokoontumisille. 

 Seurakuntalaiset ovat jo tottuneet osallistumaan YouTuben kautta lähetettäviin striimauksiin, vanhimmiston puheenjohtaja Kimmo Nykänen sanoo. 

Porvoossa striimaamisen edellytyksiä on kehitetty vuoden mittaan. Uutta kahden kameran järjestelmää pyörittää tehokkaampi tietokone, ja osaavia vastuuhenkilöitäkin on saatu lähettämiseen mukaan. 

 

Kokkolan helluntaiseurakunta on striimaamisen pioneeri, ja kokouksia on voinut seurata verkossa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Myös joulujuhla tulee nyt seurakuntalaisten ruuduille. 

 Varsinaisen joulujuhlan puuttuminen on silti ehdottomasti negatiivinen kokemus ja iso menetys, Timo Syrjälä sanoo. 

 Ei verkko koskaan fyysistä läsnäoloa ja yhteyttä korvaa. Ilmapiiriäkään ei oikein voi netin kautta välittää. 

Orivedellä nettilähetyksiä ei ole, mutta seurakuntaväen keskimäärin korkean iän ja teknisten kynnysten vuoksi lähetyksistä ei välttämättä olisi juuri iloakaan. 

Verkkolähetysten sijaan pastori Marko Kaikula on pyrkinyt aktivoitumaan perinteisemmässä verkossa ja lähettänyt säännöllisesti rohkaisevaa sisältöä seurakuntalaisten viestiryhmissä. 

 Kokoonnumme myös pienemmässä porukassa. 

 

Olisivatko joulujuhlat sitten täyttäneet salit tänä vuonna kuten ennen, jää selviämättä. 

 Median vaikutus on voimakas. Paikan päälle kokouksiin tuleva väki väheni heti meilläkin, kun etelän rajoituksista oli paljon uutisointia, Timo Syrjälä kertoo Kokkolan tilanteesta marraskuussa. 

Lokakuussa Ristin Voiton seurakuntakyselyssä kävi ilmi, että alkusyksyllä helluntaiseurakuntien kokouksissa oli parhaimmillaan mukana noin kaksi kolmannesta tavallisesta kävijämäärästä. 

Vuoden lähetessä loppuaan uutiset täyttyvät ennakoiduista rokotuksista ja koronatilanteen helpottumisesta. Orivedelläkin on suunnattu katse eteenpäin. 

 Lapsille oli ostettu jo karkit juhlassa jaettavaan joulupussiin. Järjestämme ehkä alkuvuodesta kiitosjuhlan, jossa ne voidaan antaa. Syömme ehkä myös juhlassa riisipuuroa, Marko Kaikula hymyilee.