Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä kannustaa herätyskristittyjä lähtemään mukaan syksyn seurakuntavaaleihin – joko ehdokkaana tai äänestäjänä. Pelkkä huoli ei vielä muuta mitään, hän muistuttaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2026, ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) toiminnanjohtaja Tom Säilä on ottanut asiaan selvän kannan: nyt on kristittyjen aika vaikuttaa.
– Herätyskristittynä on helppo seurata kirkon kehitystä sivusta ja huolestua siitä. On asioita, joista iloitsemme, ja asioita, joiden toivoisimme olevan toisin. Pelkkä huoli ei kuitenkaan vielä muuta mitään, Säilä toteaa ja rohkaisee jokaista kristittyä kysymään itseltään, voisiko olla mukana vaikuttamassa.
Tom Säilän mukaan seurakuntavaalien merkitys ulottuu paljon oman seurakunnan rajoja laajemmalle. Vaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät seuraavan nelivuotiskauden aikana konkreettisista asioista kuten seurakunnan toiminnan painotuksista, taloudesta, henkilöstöstä, tilojen käytöstä ja tulevaisuuden suunnasta. Lisäksi valitut luottamushenkilöt osallistuvat kirkolliskokouksen maallikkoedustajien valintaan.
– Kirkolliskokous puolestaan päättää kirkon suurista opillisista ja kirkon tulevaisuutta koskevista kysymyksistä, kuten kirkon avioliittokäsityksestä, Säilä sanoo ja korostaa, että se, ketkä asettuvat ehdolle ja ketkä tulevat valituiksi, vaikuttaa siten omaa seurakuntaa selvästi laajemmalle.
Seurakunta on meidän seurakuntamme
Säilä perustelee seurakuntavaaliin osallistumista sekä hengellisesti että käytännöllisesti. Ensimmäinen syy on hänen mukaansa yksinkertainen: seurakunta on kristittyjen oma yhteisö, jota on tärkeää johtaa tulevaisuuteen Jumalan sanan pohjalta.
Evankelisille kristityille tärkeää on hänen mukaansa se, että seurakunnassa julistetaan rohkeasti Kristusta, opetetaan Raamattua oikein, kutsutaan ihmisiä uskomaan ja kannetaan vastuuta lähetystyöstä. Hän pitää olennaisena myös sitä, että seurakunnassa on tilaa herätysliikkeiden työlle ja niiden yhteisöille ja että seurakunnan varoja käytetään sen perustehtävän toteuttamiseen.
– Näistä asioista ei kannata puhua vain seurakunnan ulkopuolella. Niitä kannattaa pitää esillä myös siellä, missä päätöksiä tehdään, Säilä toteaa.
Toiseksi hän muistuttaa, että luottamustehtäviin tarvitaan ennen muuta tavallisia kristittyjä.
– Luottamushenkilön ei tarvitse olla hallinnon ammattilainen, teologi eikä kokenut puhuja, hän sanoo. Tarvitaan hänen mukaansa Jeesukseen uskovia ihmisiä, jotka haluavat kuunnella toisia ja käyttää aikaansa yhteisen hyvän rakentamiseen.
Kymmenen vuoden kokemus luottamustehtävissä
Säilä puhuu asiasta myös omasta kokemuksestaan. Hän on toiminut noin kymmenen vuoden ajan kahden erilaisen seurakunnan kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa.
– Olen oppinut myös sen, että seurakunnan päätöksenteko on harvoin niin yksinkertaista kuin ulkopuolelta näyttää, hän toteaa. Samalla hän sanoo nähneensä, että yksittäinen ihminen voi todella vaikuttaa: asiallinen puheenvuoro, hyvä kysymys tai rakentava ehdotus voi muuttaa keskustelun suuntaa.
Vakaumuksesta ei Säilän mukaan pidä hallinnossakaan luopua.
– Päinvastoin. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat pitää kiinni siitä, minkä kokevat oikeaksi, mutta tehdä sen toisia kunnioittaen, hän sanoo.
Kaksi tapaa vaikuttaa
Käytännössä Säilä nostaa esiin kaksi tapaa osallistua. Ensimmäinen on asettua itse ehdolle. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Ehdokasasettelu päättyy tiistaina 15. syyskuuta 2026.
Toinen tapa on äänestää. Ennakkoäänestys järjestetään 3.–7. marraskuuta ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 15. marraskuuta. Äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävällä seurakunnan jäsenellä. Säilä muistuttaa, että aivan liian moni jättää seurakuntavaaleissa äänensä käyttämättä.
– Älä valitse vain näkyvintä nimeä, vaan kysy, millaista seurakuntaa ehdokas haluaa rakentaa, hän neuvoo.
– Rukoillaan, toimitaan ja kannetaan vastuuta. Nyt on aika vaikuttaa.
