Maksaako leipä pian päivän palkan verran? Avaako Karitsa kohta kolmannen sinetin ja musta hevonen lähtee liikkeelle (Ilm. 6:5-6)? Tämä Raamatun kohta tuli väistämättä mieleen, kun luin 24.8 New York Timesin artikkelia maailmaa uhkaavasta vehnäpulasta.
Vehnä on ihmiskunnan tärkein ravinnon lähde. Vehnän saatavuus maailman markkinoilla on heikkenemässä nopeasti ja jyrkästi monesta syystä.
Iranissa käytävän sodan pelottava seuraus on sen vaikutus lannoitteiden hintaan, sillä yli kolmannes lannoitteista ja niiden raaka-aineista kulkee Hormuzin salmen kautta. Seuraava satokausi on vaarassa tilanteessa, missä ruoka parhaillaan kallistuu voimakkaasti kautta maailman.
Syitä vehnän nousevaan hintaan on paljon muitakin. Kuumuus ja kuivuus ovat pienentäneet satoja tärkeimmissä tuottajamaissa. Viljan korjuu- ja kuljetuskustannukset ovat nousseet kallistuneiden polttoaineiden johdosta. Sota on tärvellyt peltoja ja estänyt niiden käyttöä.
Riskin muodostaa maailman vehnän tuotannon keskittyminen Venäjän ja Ukrainan osalle. Molemmilla on vaikeuksia viedä vehnää Mustanmeren satamista. Ukrainan satamat ovat olleet Venäjän saartamia tai vahingoittamia, mikä estää normaalin laivaliikenteen. Mustallamerellä on merimiinoja, jotka tekevät rahtilaivojen kulusta vaarallista. Riskit nostavat rahtien ja vakuutusten hintoja myös Venäjän puolella, vaikka Venäjä viekin viljaa omista satamistaan rajoitusten ja kansainvälisten paineiden keskellä. Ukraina on onnistunut tuhoamaan merkittävän osan Venäjän vientisatamista. Viljankuljetus Venäjän satamiin on tästä syystä lähes pysähdyksissä. Vehnän hinta Venäjällä on romahtanut ja tuottajat eivät pysty myymään vehnäänsä kenellekään saadakseen varoja seuraavaa satokautta varten.
Ukraina ei EU:n maatalouspoliittisista syistä pysty viemään vehnää Puolan ja Romanian satamien kautta. Myös Euroopan suurten jokien kuivuminen estää laivakuljetukset niiden kautta.
Venäjä ja Ukraina tuottavat kolmasosan maailman markkinoilla myytävästä vehnästä.
Nämä samanaikaisesti käynnistyneet monitahoiset ongelmat kohdistuvat jo miljardeihin köyhien maiden asukkaisiin, jotka eivät itse pysty tuottamaan väestölleen vehnää, ja jotka ovat ostaneet viljansa Venäjästä ja Ukrainasta. Venäjä ja Ukraina tuottavat kolmasosan maailman markkinoilla myytävästä vehnästä.
Ongelmat tulevat varmasti nostamaan ruuan hintaa myös korkean elintason maissa, sillä parhaillaan kehittyvä El Niño -sääilmiö voi asiantuntijoiden arvioiden mukaan kasvaa mittaushistorian voimakkaimmaksi. Tähän mennessä pahin El Niño -sääilmiö aiheutti 1877-1878 nälkäkuoleman neljälle prosentille maailman väestöstä.
Kukaan ei kuitenkaan tule säästymään tulevan nykykriisin vaikutuksilta, sillä valtavia nälkäpakolaisvirtoja tulee käynnistymään. On merkittävää, että myös esimerkiksi Ranska ja Saksa ennakoivat kuumuudesta ja kuivuudesta johtuvaa huonoa vehnäsatoa. Merkittävä vehnän viejä Australia vähensi vehnän viljelyä Hormuzin salmen sulkemisesta seuranneiden korkeiden lannoitteiden hintojen takia. USA:n vehnäsato on huonoin sitten vuoden 1970 johtuen valtavien preeria-alueiden ennätysmäisestä kuivuudesta.
Poliittiset seuraukset tulevat olemaan erittäin merkittäviä, sillä nälkä on kaikkein merkittävin ihmisten käytökseen vaikuttava tekijä. Vehnän hinta on jo nyt huipussaan maailman markkinoilla ja edelleen nouseva hinta aiheuttaa suuria paineita hallituksille ostaa vehnää yhä suuremmilla summilla ja subventoimaan leivän hintaa, jotta ihmisten on mahdollista saada ravintoa. Esimerkiksi Egypti, joka ostaa vehnän Venäjältä ja Ukrainalta ei pysty tuottamaan ruokaa, koska vettä ei ole tarpeeksi saatavilla Niilistä.
Nykyinen edullinen ravinto on perustunut vapaaseen kauppaan, halpaan energiaan, edullisiin lannoitteisiin, vakaaseen ilmastoon ja kalliiden suursotien puuttumiseen. Tämä aika on nyt lopullisesti ohi, ja mikään ei enää ole kuin ennen. Ovatko Ilmestyskirjan muutkin hevoset jo kuopimassa tannerta?
