Uutiset: Intialainen Vishal Mangalwadi toivoo länsimaiden palaavan koulujensa ja yliopistojensa kristillisille juurille

Spekulaatio Haitin uhrilukujen vääristelystä ei vaikuta KUA:n työhön

 

Jouni Hemberg. KUVA: Ville Asikainen

Eilistä mediassa esillä ollutta tietoa Haitin katastrofin uhrilukujen vääristelystä ihmetellään Kirkon Ulkomaanavussa (KUA).

Uutistoimisto AP kertoi Yhdysvaltain hallituksen teettämästä raportista, jonka mukaan kuolonuhrien määräksi arvioidaan vain 46 000-85 000, kun Haitin hallituksen virallinen luku oli 316 000.

– Vähän hämmästyttää miten tällainen laskelma on tehty. 85 000 uhria kuulostaa todella pieneltä luvulta, toteaa juuri Haitista palannut Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg.

Hembergin mukaan on selvää, että alkuperäinenkin luku on ollut vain arvio.

– Varmuutta minullakaan ei tästä asiasta ole, mutta näin isoksi eroa on vaikea uskoa.

Perheniemi neliöb. 13.-19.5.

Epäillykset ovat kohdistuneet myös teltta-asunnoissa asuvien määrään.

– Tässä on tietenkin huomioitava se, että Haitin kaltaisessa äärimmäisen köyhässä maassa on ollut jo ennen katastrofiakin paljon ihmisiä, jotka eivät ole asuneet missään rakennuksessa vaan erilaisissa majoissa. Katastrofin aiheuttamassa teltassa asujien lukumäärässä voi siis olla ilmaa, Hemberg arvelee.

– Haitin katastrofi on joka tapauksessa yksi ajanlaskumme pahimmista onnettomuuksista, on vaikea ymmärtää miksi lukuja olisi peukaloitu, Hemberg pohtii.

”Haitin työ hienossa mallissa”

Hemberg toteaa, että uhrien todellisen lukumäärän kääntyminen suuntaan tai toiseen ei vaikuta Kirkon Ulkomaanavun työhön Haitissa.

– Mehän toimimme siellä niemenomaan koulutyössä. Ennen katastrofiakin kouluun pääsi vain 40 prosennttia lapsista, joten työ tulee tarpeeseen joka tapauksessa.

Hemberg on innoissaan kahdesta juuri valmistuneesta koulukeskuksesta. 4-5 vuoden kuluessa Kirkon ulkomaanavun tavoitteena on rakennuttaa 50 koulukeskusta.

– Työmme Haitissa on hienossa mallissa. Lopputuloksesta näyttäisi tulevan mahtava. Koulujen rakennusprojektit työllistävät hyvin paikallisia. Rakennukset tehdään myös superkestäviksi ja ne toimivat samalla katastrofisuojina. Pyrimme myös mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen, Hemberg kertoo.