Seurakunnat ja kunnat joutuvat muuttamaan toimintamallejaan ihmisten kohtaamisessa, mutta lähimmäisenrakkaus on nousussa siitä huolimatta

 
Jonna Slavasevits

Lauttasaarelainen Jonna Slavasevits ehdotti, että kaupunkilaiset voisivat tarjota toisilleen apuaan. Kuva sunnuntaina 15. maaliskuuta julkaistusta Helsingin Sanomien printtilehdestä.

Seurakunnista tulossa yksi tärkeä tekijä koronaviruksen nurkkaan ajaneiden ihmisten auttamisrinkien muodostamisessa.

Helsingin seurakuntayhtymän johtaja ja Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäen mukaan kansalaisten ja seurakuntalaisten tulee nyt varautua koronavirusepidemiaan, mutta kirkon ja seurakuntien näkökulmina ovat nyt myös ihmisten auttamishalujen herääminen sekä seurakunnan toimintojen muuttaminen vaikean tilanteen keskellä.

– Kirkon ei pidä sulkea oviaan, ja kun siihen oveen koputetaan, niin se avataan. Nyt täytyy vaan miettiä, että millä keinoilla. — [Seurakunnalla] on tässä nyt varmasti erittäin tärkeä rooli olla koordinoimassa tätä auttamis- ja tukemistoimintaa, arvioi Rintamäki Radio Dein Herätys!-aamulähetyksessä tänään maanantaina.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

Kun fyysisiä kohtaamistilanteita vähennetään myös seurakunnan tilaisuuksien osalta, ja mediassa puhutaan paljon koronaviruksen vaaroista, ovat ihmiset havahtuneet naapuriavun tarpeeseen. Seurakuntaan tulee eri kanavien kautta runsaasti yhteydenottoja, joissa huokuu epävarmuus.

Helsingin eri seurakunnissa on jouduttu miettimään uusia toimintatapoja palvella seurakuntalaisia, kun kokoavaa toimintaa laitetaan sivuun, ja esimerkiksi Tuomas-messut ovat “pannassa”.

– On pohdittu, miten paljon voidaan esimerkiksi siirtyä radion ja striimauksen kautta toimimaan, ja sillä tavalla olemaan yhdessä.

”Kirkon ei pidä sulkea oviaan, ja kun siihen oveen koputetaan, niin se avataan. Nyt täytyy vaan miettiä, että millä keinoilla.”

Rintamäki kertoo huomanneensa, että ympäri Suomea on alettu striimata seurakuntien tilaisuuksia. Myös Lauttasaaren seurakunnan päämessu laitettiin lähetettäväksi netin kautta seurattavaksi sunnuntaina.

– Jumalanpalveluksia ja hartauksia tämmöisissä tilanteissa täytyykin viettää, se on tärkeä asia meille kaikille. Täytyy vain pohtia tässä tilanteen kehittyessä, että mitkä ovat ne hyvät tavat — olla yhdessä, kertoo Rintamäki.

Helsingin seurakuntayhtymän johtajan mukaan esimerkiksi kasteet pyritään järjestämään kirkoissa edelleen. Toimituskeskustelut hoidetaan mahdollisuuksien mukaan puhelimitse.

Auttamistoimenpidekeskustelut eivät ole kuitenkaan jääneet vain seurakunnan, kaupungin tai järjestöjen sisäisiksi asioiksi. Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna, kuinka kaupunginosan omassa Facebook-ryhmässä lauttasaarelainen Jonna Slavasevits ehdotti, että kaupunkilaiset voisivat tarjota apuaan.

Slavasevits sanoi olevansa valmis auttamaan riskiryhmään kuuluvaa henkilöä tai perhettä epidemia-aikana esimerkiksi apteekkikäynneissä, perustarpeiden hankkimisessa tai muissa vastaavissa tilanteissa.

­– On paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ole lähellä ketään, joka voisi tässä tilanteessa auttaa. Avun pyytämiselle voi olla myös korkea kynnys. Nämä ovat pieniä tekoja meille, jotka auttavat, mutta isoja niille, jotka apua tarvitsevat, kertoi Slavasevits ideastaan Helsingin Sanomissa.

Syntyi Facebook-ketju, jossa avun tarvitsijat ja apua tarjoavat voivat kohdata. Muutamassa tunnissa ilmoittautui kymmeniä ihmisiä ja Lauttasaaren seurakunta lähti mukaan hankkeeseen.

”Koituu tällä tavalla vakavan ja haastavan tilanteen keskellä myös paljon hyvää lähimmäisenrakkauden tekoon.”

Rintamäki kertoo Slavasevitsin toimittaneen yli sata nimeä diakoniatyöntekijöille, jotka puolestaan ovat soittaneet omia kontaktejaan läpi. Tarkoituksena on selvittää avuntarpeen laatu, ja konseptia on tarkoitus laajentaa muuallekin Helsinkiin.

Eri kansalaisjärjestöt Helsingissä ovat ilmoittaneet Rintamäelle kiinnostuksensa yhteistyöhön. Myös kaupungin kanssa keskustellaan.

Tavoitteena on yhdistää tahojen verkostot, jotta saadaan luotua yhteys mahdollisimman moniin apua tarvitseviin ihmisiin, ja vastaavasti heihin, jotka haluavat apunsa antaa käyttöön. Muun muassa seurakunnan omat lapsityöntekijät ovat ilmaisseet halunsa olla mukana auttamassa.

­­– Luulen että nyt tarvitaan vaan oikean tyyppistä koordinaatiota ja sitten selvä toimintamalli, että mitä tässä voidaan tehdä. Että koituu tällä tavalla vakavan ja haastavan tilanteen keskellä myös paljon hyvää lähimmäisenrakkauden tekoon, Rintamäki pohtii.

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)