Käännöstyö on aina taistelua hankalaksi muodostuvan sanaston kanssa.
Kustannustoiminnan johtaja Antti Siukonen Suomen Pipliaseurasta pitää uuden Raamattu 2028 -raamatunkäännöksen yhtenä ansiona sitä, että käännöstyötä on tehty keskustellen.
– On tärkeää, että käännös on tehty kirkkojen kanssa yhdessä. Raamattu 2028 ei ole siis vain yhden kirkon käännös, jota muut kommentoivat, Siukonen sanoo.
Käännöksen tähänastinen rahoitus on tullut silti vahvasti juuri luterilaiselta kirkolta, joka kaipaa päivitettyä käännöstä pian 35 vuotta täyttävän vuoden 1992 raamatunkäännöksen tilalle.
– Nykyisen kirkkoraamatun käännöstyöhän alkoi jo 1970-luvulla. Sieltä on jo paljon vierähtänyt aikaa 2020-luvulle.
Käännöstyö on aina taistelua hankalaksi muodostuvan sanaston kanssa.
– Mitä sellaiset sanat kuin autuas, vanhurskas tai ies tarkoittavat nykyihmiselle? Suomalaisten nuorten ymmärrys vanhasta sanastosta ja esimerkiksi maataloussanastosta on kadonnut.
– 1980-luvulla syntyneet ymmärtävät näitä sanoja vielä, mutta sitä nuoremmat paljon heikommin, Antti Siukonen arvioi.
Saamamme palaute on ollut rohkaisevaa.
Suomen Pipliaseura julkaisi lokakuussa 2020 Uuden testamentin uuden suomennoksen, UT2020:n. Käännös on maailmanlaajuisesti ensimmäinen raamatunkäännös, joka on tehty alusta alkaen mobiilikäyttäjiä ajatellen.
Raamattu 2028:n julkaisemisessa on pyritty nykyaikaisuuteen: Raamatun osia julkaistaan kertarysäyksen sijaan kirja kerrallaan, ja samalla ylläpidetään tietoutta uuden käännöksen muodostumisesta. Tulevana syksynä esimerkiksi julkaistaan Vanhan testamentin kirjoista Jesaja, Ester, Ruut ja Joona.
Keskeinen julkaisemisen muoto on ollut ääni. UT2020:n luki äänikirjaksi näyttelijä Krista Kosonen. Äänikirjaraamattu on kuunneltavissa Bookbeatissa ja Storytellissa, samoin Piplia-sovelluksessa. Spotifyssa on kuunneltavissa Markuksen evankeliumi.
Äänijulkaisuissa on tärkeänä väylänä ollut myös Yle. Jobin kirjaa on kuunnellut Yle Radio 1:ssä viikoittain 53 000 kuulijaa vuoden 2025 lopulta. Uusista käännöksistä tehdyllä seitsemän iltahartauden sarjalla kuulijoita on ollut viikoittain 89 000. Ensimmäistä Mooseksen kirjaa käsitellyt Studiokirkko-ohjelma sai 102 000 katsojaa.
Nimensä mukaisesti käännöksen suunnitellaan olevan valmis loppuvuodesta 2028. Antti Siukosen mukaan koekäyttö luterilaisen kirkon seurakunnissa on ollut tärkeä työtä ohjaava toimi, samoin seurakunnista yli kirkkokuntarajojen kerätty palaute.
– Toivomme, että käännös palvelee kirkkoja ja tuo Jumalan lähelle ihmisiä. Siinä suhteessa palaute on ollut rohkaisevaa. Ymmärrettävyys tuntuu olevan hyvällä tasolla, Siukonen sanoo.
Koekäytöstä luterilaisissa seurakunnissa päätti piispainkokous joulukuussa. Tämä kielii käännöksen olevan jo matkalla ”viralliseksi” Raamatuksi Suomessa.
Käännöstyön tueksi on luotu mallilukija, 20-vuotias Elisa, jonka kielellistä tasoa tarkastellaan työskentelyssä.
– Elisa ei siis ole tekoäly, vaan kääntäjien työkalu, Antti Siukonen tähdentää.
