”Sardarin asialla on kiire”

 

Kuva: Sardarin arkisto

Suomesta käännytetty turvapaikanhakija Sardar joutui uskonsa vuoksi kidutetuksi Iranissa ja odottaa nyt asiaan uutta ratkaisua.

Elokuussa 2019  kristitty turvapaikanhakija Sardar pakkopalautettiin Suomesta Iraniin, vaikka kristityksi kääntyminen voi siellä merkitä hengenvaaraa. Teheranin lentokentällä Sardar sai tavata pienen hetken omaisiaan, minkä jälkeen hän katosi.

Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Jari Rankinen tuntee henkilökohtaisesti Sardarin ja on seurannut hänen tilannettaan läheltä. Hän kertoo Sardarin tilanteesta 6. maaliskuuta antamassaan tiedotteessa. Rankisen mukaan Sardar pääsi viikon päästä katoamisestaan vapaaksi takuita vastaan. Vapauduttuaan Sardar kuvaili rajua kidutusta, jota oli joutunut kärsimään Iranin poliisin toimesta. Kidutuskeinoina oli käytetty hakkaamista, uhkailua ja sähköä, jotta Sardar tunnustaisi kääntyneensä kristityksi ja sitoutuisi sanoutumaan irti kristinuskosta.

”Hänen kieltäydyttyään allekirjoittamasta kyseistä dokumenttia häneltä otettiin siihen väkisin sormenjäljet. Häntä pidettiin pimeässä sellissä, jossa hän joutui kuuntelemaan Koraania yötä päivää. Hänen ajantajunsa katosi eikä hän voinut nukkua. Kidutuksen aikana hänelle sanottiin, että hänen tuomionsa tulee olemaan kuolema.”

Rankinen kertoo, että todisteena kidutuksesta on olemassa dokumentteja: valokuvia sekä Sardarin äidin ja siskon tallennettu kertomus siitä, kuinka he hoitivat kidutuksen jälkeen hänen haavojaan ja psyykettäään.

”On järkyttävää mutta ei yllättävää, miten Sardaria kohdeltiin Iranissa. Iranissa hänelle tapahtui se, mitä pelättiin tai tiedettiin hänelle tapahtuvan. Suomen viranomaisia varoitettiin tästä ja sen takia hän haki täällä turvapaikkaa.”

Maahantulokielto kumottiin helmikuussa

Jari Rankisen mukaan Suomen viranomaisiin oli ennen Sardarin karkottamista vedottu monin tavoin kertomalla, että Sardaria odottaisi Iranissa vaino, kidutus ja ehkä kuolemakin.

Rankinen kertoo, että Sardar onnistui pakenemaan Iranista ja on nyt toisessa maassa, jossa hänen oleskeluoikeutensa päättyy pian.

”Hänellä ei ole kotimaata, kotia, työtä, ystäviä, tuloja eikä terveydenhuoltoa ja hän pelkää, että sen maan viranomaiset, jossa hän nyt on, palauttavat hänet takaisin Iraniin pidätettäväksi ja kidutettavaksi.”

Maahanmuuttovirastolle sekä ulko- ja sisäministeriöille on Rankisen mukaan tiedotettu Sardarin tilanteesta, ja helmikuun alussa maahanmuuttovirasto kumosikin Sardarille määrätyn maahantulokiellon. Siitä huolimatta Sardar ei pääse Suomeen, sillä hänelle ei myönnetä viisumia, kertoo Rankinen.

”Sardarista tuntuu – kuten meistäkin, jotka ovat seuranneet hänen kohteluaan läheltä – että viranomaiset viivyttelevät ja pallottelevat asiaa.”

”Suomi arvioi Sardarin tilanteen virheellisesti”

Sardarin lakimies Jyrki Anttinen vahvistaa Uusi Tie -lehdelle hankalan tilanteen, vaikka korostaakin, ettei voi lakimiehenä kertoa kaikkea, mitä tietää. Anttinen on ollut Sardarin kanssa henkilökohtaisesti yhteydessä ja on huolissaan erityisesti Sardarin psyykkisestä kestävyydestä.

– Ei hän nyt ihan taivasalla ole, mutta onhan hänen tilanteensa tosi stressaava ja varmasti käy psyyken päälle. Tämän voi jokainen miettiä omalle kohdalleen, että jos aletaan valtion viranomaisten taholta kiduttaa ja on vaarassa joutua uudelleen sinne takaisin. Hän on psyykkisen kestävyyden äärirajoilla.

Anttinen näkee, että Sardar olisi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Hänen mukaansa Suomi arvioi alun perinkin Sardarin tilanteen virheellisesti ja Suomen tulisi kantaa vastuunsa tilanteesta Sardarin turvaan saamiseksi mahdollisimman nopeasti.

– Eikä niin, että maksetaan korvauksia sitten joskus.

Myös Jari Rankinen on sitä mieltä, että Sardarin käännytyksessä tehtiin ilmeinen virhe, ja hänelle olisi pitänyt myöntää turvapaikka.

”Ja näyttää myös, ettei tätä virhettä olla halukkaita korjaamaan,” Rankinen sanoo.

Hän kertoo, että Sardarin turvapaikka-asia on parhaillaan vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jota on pyydetty kiirehtimään asiassa. Suomen ei Rankisen mukaan tarvitsisi maksaa Sardarin viisumia tai matkakuluja, vaan Sardar tai hänen ystävänsä hoitaisivat ne.

Sardar oli hyvin integroitunut Suomeen, jossa hänellä oli ystäviä, opiskelupaikka ja kielitaitoa. Sardar toivoisi pääsevänsä pian Suomeen päättämään opintonsa ja työelämään.

”Sardarin asialla on kiire. Hänellä on vielä noin kaksi viikkoa lupa olla maassa, jossa hän nyt on, sen jälkeen hänet luultavasti palautetaan Iraniin. Ja kohtelu siellä on mitä todennäköisimmin samanlainen tai vielä pahempi kuin silloin, kun hänet vietiin Suomesta Iraniin,” kertoo Rankinen.

 
Uusi Tie ilmainen