Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja on agnostikko

Kuva: Juhani Räsänen

Perussuomalaisten 12. puoluekokous Jyväskylässä valitsi puolueen uudeksi puheenjohtajaksi filosofian tohtori, europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon. Seurakuntalaisen haastattelussa Halla-aho kertoo, millaiseen kirkkoon hän voisi kuulua.

Teksti Juhani Räsänen

Jussi Halla-aho voitti puheenjohtajaäänestyksen äänin 949. Ministeri Sampo Terho sai vaalissa 629 ääntä. Koska Jussi Halla-aho sai yli puolet annetuista äänistä, hänet valittiin suoraan ensimmäisellä äänestyskierroksella.

PS rikottu neliö

Historiallinen ja monien odotusten puoluekokous alkoi Jyväskylän Paviljongilla klo 11 avajaisjuhlallisuuksilla. Puheenjohtajavaaliin päästiin puolen päivän jälkeen jännittävissä tunnelmissa. Koska perussuomalaisissa puheenjohtaja valitaan suoralla jäsenvaalilla, äänioikeutettujen joukko oli suuri, 1845 henkilöä.

Vaalin lopputulosta ennakoivat mielipidetiedustelut, joiden mukaan Halla-ahon suosio puolueen kannattajien keskuudessa on ollut selvästi suurempi kuin Terhon. Muut puheenjohtajaehdokkaat Leena Meri, Riku Nivanpää ja Veera Ruoho saivat vaalissa lähinnä hajaääniä.

Puoluekokous jatkuu puheenjohtajavaalin jälkeen puoluesihteerin ja varapuheenjohtajien valinnoilla. Huomenna sunnuntaina on ohjelmassa muun muassa perussuomalaisten ministerien kyselytunti, puolueen sääntömuutoksista päättäminen ja päivän lopuksi uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon linjapuhe.

Seurakuntalainen haastatteli vaalien alla perussuomalaisten tuoretta puheenjohtajaa. 

Puolueenne pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini on tunnettu kristillisestä vakaumuksestaan. Minkälainen rooli uskonnolla mielestänne on perussuomalaisten kannattajakunnassa ja kuinka tämä näkyy puolueen politiikassa?

Perussuomalaiset määrittelevät itsensä kristillis-sosiaaliseksi liikkeeksi. Uskonto ei mielestäni ole kovin paljon esillä puolueessa, mutta luterilaista tapakulttuuria ja moraalia arvostetaan, ja ne nähdään kiinteänä osana suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria.

Vuoden 2014 vaalikonetietojen mukaan ette ole Suomen ev.lut. kirkon jäsen ettekä kuulu uskonnolliseen yhdyskuntaan. Joidenkin julkisuuden tietojen mukaan olette ateisti. Pitääkö tämä paikkansa?  

– Olen eronnut kirkosta vuonna 1989. En ole uskonnollinen ihminen. En kuitenkaan mielelläni määrittele itseäni ”ateistiksi”, koska sana mielestäni viittaa uskonnonvastaiseen vakaumukseen, eikä minulla ole sellaista. Jos jotain sanaa on pakko käyttää, olen sitten agnostikko.

Kuinka muuten kuvailisitte maailmankatsomuksellista vakaumustanne? 

– Olen kansallismielinen. Mielestäni kansakunta, joka koostuu jaetuista arvojärjestelmistä ja yhteisestä kielestä, on relevantti yksikkö.

Olette joissakin yhteyksissä puolustanut kristillisiä arvoja.  Esimerkiksi Helsingin Sanomien kuntavaalikonevastauksen (2017) mukaan olitte jokseenkin samaa mieltä siitä, että ”perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle”. Toisaalta olette blogeissanne arvostellut kirkkoa sen luopumisesta perinteisestä teologiasta ja uskosta ja jopa kehottanut ihmisiä tämän vuoksi eroamaan kirkosta.

Olisitteko itse jäsen kirkossa, joka pitää kiinni klassisesta kristillisestä uskosta ja opetuksesta?  

– Olisin mielelläni sellaisen kirkon jäsen, jolla on jotain myönteistä annettavaa yhteiskunnalle. Koska olen uskonnottomuudestani huolimatta vankasti kiinni luterilaisessa perinteessä, voisin kuulua myös sellaiseen kirkkoon, joka arvostaa ja ylläpitää omaa perintöään.

Vaalikoneen kysymykseen ”pitäisikö homo- ja lesbopareilla olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla” vastasitte olevanne jokseenkin eri mieltä. Jos olisitte kansanedustaja, kuinka olisitte äänestänyt eduskunnan päättäessä ns.  sukupuolineutraalista avioliittolaista v. 2016 ja Aito avioliitto -aloitteesta uuden lain kumoamiseksi tämän vuoden helmikuussa? 

– Olisin äänestänyt esitystä vastaan eduskunnassa. Sen sijaan en kannata asiaan palaamista, koska uskon demokraattiseen päätöksentekoon, ja sukupuolineutraalilla avioliittolailla mitä ilmeisimmin on suomalaisten enemmistön tuki.

Hyväksyttekö aktiivisen eutanasian (tarkoituksella suoritettu toisen ihmisen kuoleman tuottaminen esim. parantumattomasti sairaan ihmisen kohdalla)? 

– Hyväksyn.

Mitä ajattelette abortista? 

Omat lapset ovat muuttaneet suhtautumistani aborttiin. En voi kuvitella montakaan tilannetta, jossa henkilökohtaisesti pitäisin aborttia oikeana ratkaisuna, mutta en liioin kannata aborttioikeuden rajaamista nykyisestä. Laillisen abortin takarajaa joudutaan varmasti pohtimaan, kun yhä pienempiä keskosia pystytään pelastamaan lääketieteen keinoin.

Kirkko on perinteisesti tarjonnut apua ja turvaa pakolaisille tai muussa hädänalaisessa asemassa oleville ihmisille. Kuinka mielestänne kirkon tulisi suhteuttaa perinteinen laupeudentyö tämänhetkiseen pakolaistilanteeseen ja mitä ajattelette ns. kirkkoturvakäytännöstä? 

– Kirkon sisällä (tai ylimmällä huipulla) on vahva vasemmistohegemonia, ja ”suvaitsevaisuus” sekä ennen kaikkea islamin mielistely ovat korvanneet kristinuskon kirkon keskeisenä oppina. Olisi mukavaa, jos kirkolta löytyisi yhtä paljon empatiaa suomalaisille köyhille ja kodittomille kuin turvapaikkaturisteille. Olisi mielenkiintoista, jos esimerkiksi Kelan kielteisiä tukipäätöksiä luettaisiin kirkkojen saarnastuoleista.

Kristittyjä tulisi mielestänne suosia turvapaikanhakijoita valittaessa (3.9.2015 STT). Samaa esitti kristillisdemokraattien silloinen puheenjohtaja Päivi Räsänen jo syksyllä 2010 (30.10. HS). Perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja yhdistävät konservatiiviset arvot. Toisaalta puolueet ovat samankaltaisia myös sikäli, että niiden sisällä on suuria näkemyksellisiä eroja esimerkiksi talouspolitiikasta ja ulkopolitiikasta. Pidättekö mielekkäänä ja mahdollisena, että puolueet liittyisivät yhteen?  

– Kristillisdemokraatit ovat hyvin jakautunut puolue. Itse en pidä vasemmistolaisesta suvaitsevaisuussiivestä, mutta en innostu myöskään konservatiivisesta laidasta, jota tuntuu kiinnostavan muiden elämän päsmäröinti (esim. alkoholilain tai kauppojen aukiolon tiimoilta) enemmän kuin yhteiskunnallisesti merkittävämmät kysymykset.

On esitetty ajatuksia vielä laajemmasta EU-kriittisestä konservatiivipuolueesta, joka kokoaisi perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien lisäksi perinteisiä arvoja kannattavia keskustapuolueesta, kokoomuksesta ja ns. väyrysläisistä. Pidättekö ajatusta realistisena ja kannatettavana? 

– Se olisi epäilemättä järkevää, mutta en pidä sitä realistisena. Yksittäisiä ihmisiä toki voi liikkua puolueiden välillä.

Tekstiä editoitu 13.6.

PS rikottu neliö