Kihlapari Suvi Järvensivu ja Tapani Kauppinen ajelivat Juhannuskonferenssiin ja vihkisormuksen ostoon Pohjois-Lapista

 
sinipaitainen-mies-jolla-kesähattu-päässään-ja-vieressä lyhythihaisessa mekossa-tummahiuksinen-nainen-jolla-tumma-lierihattu-päässä-molemmat-katsovat-suoraan-eteen

Tapani Kauppinen ja Suvi Järvensivu ovat tunteneet toisensa ystävinä jo pitkään. Kuva: Kirsi-Klaudia Kangas

Utsjoelta kotoisin olevalla Suvi Järvensivulla oli Keuruun Juhannuskonferenssiin matkaa alun toista tuhatta kilometriä. Sulhaselleen Tapani Kauppiselle kertyi Ivalosta pari sataa kilometriä vähemmän.

Kun pohjoisimmasta Lapista lähdetään etelään, hoidetaan samalla matkalla mahdollisimman monet asiat. Utsjokelaisen Suvi Järvensivun ja ivalolaisen Tapani Kauppisen matka sisälsi muun muassa vierailun Juhannuskonferenssissa Keuruulla, jossa Tapani oli mukana Fida Internationalin hallituksen kokouksessa.

– Samalla tapasimme ystäviämme, ostimme minulle vihkisormuksen, häävaatteita ja monenlaista häärekvisiittaa. Ystäväni ovat luvanneet järjestää minulle polttarit pääkaupunkiseudulla, Suvi kertoo.

Perheniemi neliöb. elokuu MJa

Kihlapari on tuntenut toisensa ystävinä jo toistakymmentä vuotta. He ovat muun muassa toimineet Venäjän lasten ja juutalaisten parissa hengellistä työtä tehneen Barentsion ry:n hallituksessa.

Tuttavuus syveni, kun taitavana rakentajana tunnettu Tapani rakensi Suville talon Utsjoelle perustuksista alkaen. Talo valmistui vuonna 2016. Viime talven aikana rakentajan ja rakennuttajan suhde alkoi muuttua ystävyydestä rakkaudeksi.

– Olen vuosien mittaan ollut mukana monenlaisessa lähetystyössä eri maissa, mutta viime talvena tajusin, ettei minulla enää ollut kaipuuta lähteä mihinkään, Suvi kertoo.

Eräällä iltakävelyllä viime talvena Suvi viimein rohkaistui kertomaan lämpimistä tunteistaan Tapania kohtaan. Mies oli vihjannut omistaan jo paljon aikaisemmin. Niin syntyi päätös seurustelun aloittamisesta. Häitä juhlitaan Ivalossa elokuussa.

Morsiamen rukous yksinäisten puolesta

Pohjoislappilaiset ovat tottuneet ajamaan pitkiä matkoja, kun läänin pääkaupunkiinkin on pohjoisimmasta kylästä Nuorgamista viisisataa kilometriä. Tapani Kauppisen työmatkatkaan eivät ole olleet aivan lyhyitä, sillä hän on tehnyt remontti- ja rakennustöitä eri puolilla Suomea. Välillä töitä on ollut ulkomaillakin, kuten Saksassa ja Grönlannissa, jossa hän rakensi rukoushuonetta pienen inuiittikylän uskoville.

– Olen toiminut pitkään Ivalon helluntaiseurakunnan vanhimmistossa ja yhden kauden lähetystyössä Bosniassa, Tapani selvittää taustojaan.

Suvi puolestaan on asunut kotimaan lisäksi myös Venäjällä ja Israelissa sekä osallistunut evankeliointiaktioihin eri puolilla maailmaa. Silti hän on aina palannut takaisin sukunsa maille Utsjoelle, jonka kulttuuri ja elämäntapa ovat hänelle saamelaisena tuttuja.

– Kuulun Norjan Karasjoen helluntaiseurakuntaan, mutta siirryn avioliiton myötä mieheni seurakuntaan. Uskovien yhteyden tärkeys korostuu, kun matkat ovat pitkät, Suvi kertoo.

Hän tekee nykyisin hallinnollisia etätöitä World Without Orphans -järjestön Euroopan osastolle. Juhannuskonferenssin jälkeen hän lensi kolmeksi päiväksi Englantiin järjestön asioissa. Kihlaparin etelän reissun kestoksi tulee kaikkine mutkineen pari viikkoa.

– Nautin tavattomasti Keuruun Juhannuskonferenssista. Sain siellä sydämelleni rukoilla ja siunata erityisesti yksinäisiä kristittyjä. Elin itsekin pitkään sinkkuna, joten ymmärrän, että yksinäiselle voi olla vaikeaa osallistua vastaaviin tapahtumiin itsekseen, Suvi Järvensivu päättää.