Japanilaisella hengellisyydellä on monet kasvot

 

Makito Masaki toimii Koben luterilaisen teologisen seminaarin presidenttinä. KUVA: MATTI KORHONEN

Professori Makito Masakin mukaan vuoden 2011 ydinvoima­onnettomuus herätti uudenlaista etsintää japanilaisissa.

Pinnalta katsottuna Japani vaikuttaa hyvin uskonnolliselta maalta. Väestöstä 80 prosentin kerrotaan olevan buddhalaisia ja 95 prosentin šintolaisia. Selitys lukujen takana on se, että useimmat japanilaiset lasketaan molempiin uskontoihin kuuluviksi.

– Šintolaisuus hoitaa elämään liittyvät asiat, buddhalaisuus kuoleman. Vauvat on ollut tapana tuoda šintopyhäkköön siunattavaksi. Samoin häät pidetään šintopyhäkössä. Hautajaisista taas suurin osa järjestetään buddhalaisin menoin, japanilainen luterilainen teologi Makito Masaki kertoo.

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

Koben luterilaisen teologisen seminaarin presidenttinä toimivan Masakin mukaan ehdoton enemmistö japanilaisista on uskonnollisia vain nimellisesti. He eivät usko eivätkä tiedä, mitä buddhalaisuus tai shintolaisuus opettavat. He eivät ole liittyneet mihinkään pyhäkköön tai temppeliin henkilökohtaisesti. Vasta kun perheenjäsen kuolee, on päätettävä, mihin temppeliin kuulutaan ja kenen puoleen käännytään pyytämään apua.

Hengellinen tyhjiö täytyy täyttää

Makito Masakin mukaan japanilaiset vierastavat ajatusta Luoja-Jumalasta, koska sellainen voisi hyvinkin tuoda rajoituksia ihmisen elämään. Erityisesti nuoret ovat allergisia institutionaaliselle uskonnolle. Jos heistä vähänkään tuntuu siltä, että uskonto saattaisi kontrolloida heitä, he lähtevät pois.

Masakin mukaan nuori sukupolvi pyrkii täyttämään hengellistä tyhjiötä uushenkisyydellä.

– Sen ympärillä pyörii vilkas bisnes. On paljon noituutta ja ennustamista ja korumyyntiä. Ihmiset kaipaavat ikuisuutta.

Ystävyysevankeliointia

Makito Masakin mukaan vuoden 2011 maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimaonnettomuus herättivät suurta hengellistä etsintää japanilaisissa. Monet kysyvät: miksi minä selvisin, mutta kaikki ystäväni ovat menneet? Moni tuntee syyllisyyttä selviytymisestään.

– Ihmisten kysymyksiin ei ole fyysisen tai psyykkisen tason vastauksia. Niihin täytyy vastata hengellisesti. Luonnonuskonnot eivät voi vastata niihin. Elämme siis erittäin hyvää aikaa evankelioinnin kannalta.

Evankelioimisessa on Masakin mukaan oleellista rakentaa luottamukseen perustuvia ihmissuhteita. Kun japanilainen tuntee olonsa turvalliseksi kristityn seurassa, hän voi avata sydämensä tälle.

– Jos emme tee näin, he kuuntelevat evankeliumia, mutta sanovat: ei kiitos. Meidän kristittyjen täytyy ensiksi kuunnella ihmisiä ja ymmärtää heitä.

Kristittyjen tehtävä on seistä ei-kristittyjen vierellä ja tukea heitä. Niin tulee aika, jolloin Jumala avaa mahdollisuuden kertoa evankeliumin, Masaki uskoo.

– Mutta silloinkin, kun kerromme evankeliumin, me emme kerro sitä yläpuolelta, vaan jaamme sen ystävällisesti ja kunnioittavasti.

Lue lisää Masakista, Japanista ja Länsi-Japanin ev.lut. kirkosta tämän viikon Uudesta Tiestä.