Idän uskonnollisuus rantautuu vauhdilla Aasiasta Suomeen

 

Buddhalais-shamanistinen palvontapaikka kaupungin ulkopuolella Mongoliassa. Kuva: Outi Rajala

Lentoyhtiöt lentävät Suomen ja Aasian välillä päivittäin. Monet suomalaiset matkaajat pääsevät kosketuksiin idän uskontojen kanssa. Ilmiö ei kuitenkaan ole vain tuntien lentomatkan päässä, vaan itämainen uskonnollisuus vyöryy myös Suomeen.

– Tarkkasilmäisyydestään huolimatta moni reissaaja kykenee näkemään idän uskontojen ilmenemismuodoista matkansa aikana lähinnä pääpiirteet. Uskonnolliset asiat ovat suurelta osin kätkettyinä arkipäivän asioiden sisälle. Ne ilmenevät ihmisten arkikielessä – retoriikassa, käyttäytymisnormeissa, viikko- ja päivärytmeissä, juhla-ajoissa, kaupankäynnissä, lainsäädännössä ja ties missä. Idän uskontojen ilmenemismuotojen tyhjentävä aukikirjoittaminen olisikin toivoton tehtävä, kuvailee Idän uskonnollisuuden kohtaaminen -julkaisun työstämisessä mukana ollut Aasian-lähetti Juri Veikkola Lähetysyhdistys Kylväjästä.

Viiden teologin työstämä ja Lähetysyhdistys Kylväjän julkaisema Idän uskonnollisuuden kohtaaminen tarjoaa läpileikkauksen itäaasialaista alkuperää olevien uskontojen pääpiirteistä. Lähetystyö on sekä uusien ihmisten että eri uskontojen kohtaamista. Aasiassa työskenteleville tulevat tutuiksi hindulaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus, kungfutselaisuus, shintolaisuus, shamanismi ja New Age sekä näiden sekoitukset.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Monet piilossa olevat uskonnollisuuden muodot viesteineen tulevat esille niille, jotka viettävät aikaa kauan toisen kulttuurin sisällä. Tässä mielessä lähetystyöntekijät ovat avainpaikalla erilaisten uskontojen oppijoina. Heistä voi kehittyä asuinmaansa elämänmenossa taitavia uskonnollisten ilmiöiden bongaajia ja tulkitsijoita.

– Lähetystyöntekijä kykenevät käsittelemään ympärillä olevaa kulttuuria ja sen uskonnollisia elementtejä oman tehtävänsä näkökulmasta erityisen hyvin. He huomaavat ravintoloiden ja liikehuoneistojen nurkissa sijaitsevat kotialttarit. He haistavat suitsukkeiden tuoksut ruuhkaisten, autojen pakokaasun täyttämien liikekorttelien keskeltä. He näkevät tien vierustoille ja puistojen istutusten rinnalle asetettuja pieniä alttareita. He opettelevat vieraat kielet, joista pulppuavat uskonnolliset lauseet ja maailmankatsomusta alleviivaavat sanonnat. Samanaikaisesti turistit kävelevät helposti tällaisten ilmiöiden ohi huomiota kiinnittämättä.

– Niinpä tutkin Aasian-lähettien ystäväkirjeitä idän uskonnollisuuden kohtaamisen näkökulmasta. Monet katkelmat ovatkin rikkaita ja moniulotteisia kuvauksia paikallisen uskonnon kohtaamisesta. Niissä uskontojen pirstaleisuus ja moniulotteisuus näyttäytyy läpitunkevana ihmisten elämässä, kertoo Veikkola.

Viime vuosina itämainen uskonnollisuus on rantautunut vauhdilla Suomeen ja muihin länsimaihin muun muassa joogan ja muiden mielenrauhaan tähtäävien harjoitteiden, aasialaisten kulttuurituotteiden ja harrastusten sekä vaihtoehtohoitojen kautta.

– Uskontososiologit näkevät koko läntisen kulttuuripiirin olevan parhaillaan ”itämaistumassa.” Modernin länsimaisen ihmisen maailmankuva, itseymmärrys ja todellisuudenkäsitys rakentuvat yhä vankemmin idän uskontojen tarjoamista elementeistä. Kristillisen uskon piiristä vieraantunut länsimainen ihminen ei muodosta uskonnollista tyhjiötä, vaan usein kääntyy etsimään kaipaamaansa rauhaa, hyvinvointia ja apua elämän tai kuoleman kysymyksiin eksoottisesta idästä. Kulttuurimme on näin unohtamassa kollektiivisesti oman identiteettinsä. Kristillinen usko, ihmiskäsitys ja maailmankuva tuovat vastauksen ihmisen suuriin kysymyksiin ja etsintään niin idässä, lännessä, etelässä kuin pohjoisessakin, kiteyttää pitkään Itä-Aasiassa asunut Tapio Pokka.

Uusien uskonnollisten ilmiöiden virrassa kristittykin kaipaa ohjeita, miten niihin tulisi suhtautua ja mikä on raamatullinen näkökulma idän uskonnollisuuden ilmiöihin. Idän uskonnollisuuden kohtaaminen on pikaopas idän uskonnollisuuden kohtaamiseen Suomessa ja maailmalla.

Lähetysyhdistys Kylväjän julkaiseman Idän uskonnollisuuden kohtaamisen ovat kirjoittaneet Jukka Ahonen, Matti Hyttinen, Ville Kettunen, Tapio Pokka ja Juri Veikkola.

 
Kylvaja artikkelibanneri